En pystynyt liikkumaan. En liikauttamaan sormeanikaan, taikka räpsäyttämään silmiäni.
Isäni painoi päänsä käsiinsä ja kirosi mutisten epäselvästi.
Mimi värähti vierelläni, ja liikautin katseeni hiljaa häneen. En osannut sanoa mitään, suuni aukoili itsestään saamatta sanoja ulos.
" Miriam.. Tom " Henrik sanoi hiljaa, pitäen hetken taukoa ja nosti sitten katseensa meihin.
" Miriam kultaseni.. Sinähän tiedät, että sinulla on kaksi isoveljeä.. Isovelipuolia " hän tarttui Mimin käsiin pöydällä omilla karheilla, tärisevillä käsillään ja hapuili tyttärensä katsetta ruskeilla ja lämpimillä silmillään. Mimi nyökkäsi katkonaisesti nostaen katseensa varovasti pelokkaana isänsä silmiin.
" Tom "
Hätkähdin miehen tuodessa katseeni minuun. Purin hampaani yhteen sanomatta mitään.
" Harmi että Bill ei ole paikalla.. Tämä koskisi häntäkin " Henrik huokaisi.
" Mene asiaan!" karjahdin pystymättä enää pidättelemään itseäni.
Mimi säpsähti vierelläni, ja huomasin hänen silmiensä kostuneen. Vihainen ilmeeni heltyi katsoessani häntä, miten kauhun alistama hän oli.
" Tom.. En ole kertonut teille koskaan, sisarpuolestanne. Minä.. Erosimme äitisi kanssa juuri sen takia, kun sorruin syrjähyppyyn Miriamin äidin kanssa. Ja.. Sitten erosin hänestäkin, kuten molemmat tiedätte." Henrik näperteli sormiaan limittäin hermostuneena.
" En koskaan arvannut.. Olen todella pahoillani, minun olisi pitänyt esitellä teidät toisillenne jo vuosia sitten, ennen tätä kaikkea." mies romahti edessämme, samoin Mimi.
Vavahdin tyttöni purskahtaessa kyyneliin vierelläni.
" Mimi..."
mumisin hiljaa -mitä nyt järkytykseltäni kykenin- ja kiedoin käsivarteni hellästi hänen olkapäilleen. Säpsähdin tytön ravistaessa käteni pois.
Katsoin häneen murheellisena.
" Miks sä et voinu kertoo aikasemmin? Miks sä kerrot kaiken vasta sillon kun oon tajunnu rakastuneeni mieheen, joka paljastuu mun omaksi veljeksi!"
tyttö huusi isällensä, meidän isällemme.
Mimi ponkaisi pystyyn ja työntyi ohitseni juosten karkuun tilannetta. Kyllä Mimi tiesi sen sydämessään, että hänen isänsä ei olisi voinut kertoa tilannetta aijemmin, eihän hän ollut tavannut Tomia koskaan aikaisemmin Mimin poikaystävänä.
" Mimi! Odota!" nousin ylös lähtien tytön perään, mutta minut kiskaistiin takaisin käsivarresta.
" Anna hänen rauhoittua "
isämme puristi rannettani otteessaan ja katsoin hänen tuskaisiin silmiinsä purren huultani. Tämä ei ollut helppoa hänellekään, mutta me.. Mimi ja minä.. Bill..
" Anteeksi.."
henkäisin hiljaa ja revin itseni irti, juoksin elämäni rakkauden perään.
Oman sisareni perään.

" Mimi! Missä sä oot? Mimi vastaa mulle "
huusin epätoivoisena. Jalkani eivät kestäneet enää kauaa, minun oli pakko etsiä penkki alleni.
Lysähdin huokaisten, päätäni pidellen ja ravistellen.
En kestänyt ajatusta. Minulla oli sisar. Ei ollut enää vain minä ja Bill kahdestaan.
Nyt oli minä, Bill ja Miriam.
Meidän oma maaginen kaksostenkenttämme oli rikki. Eikä Bill tiennyt siitä, vielä.
Isä varmaan oli parhaillaan selittämässä hänelle asiaa, tai sitten ei.
Puristin käteni nyrkkiin, rystyset hohtivat valkoisina.
En kyennyt uskomaan tätä.
"Tom, älä murehdi. Kaikki menee hyvin. Unohda vaan kaikki murheet...."
Niin varmasti. Noudatin Billin neuvoa, ja kaikki meni pieleen! Tiesin tämän, olin tiennyt heti alusta lähtien. Tiesin, että jokin oli pielessä. Ei olisi pitänyt antaa itseni mennä niin pitkälle, että rakastuin ainoaan tyttöön, joka vastasi toiveitani. Mutta en ollut kyennyt hallitsemaan itseäni tavatessani hänet ensi kertaa.
" Mimi...."
suru väänsi kasvojani ja painoin katseeni alas, kyyneleen pudotessa maahan silmäkulmastani, maalaten harmaaseen kiveen mustan läikän.

" Tom, tulithan sä, mulla on sulle asiaa."
Bill riensi veljeään vastaan eteiseen. Tom ei vastannut mitään, ja Bill kurtisti kulmiaan.
" Tom...?"
Hoppari vain potkaisi kengät jaloistaan ja raahautui veljensä ohitse kohti huonettaan. Mitä hän turhia enää sanomaan mitään mistään, kaikki oli jo tuhoutunut.
" Mikä sulla on, vastaa mulle."
nuorempi ärähti napaten isoveljensä käsivarresta kiinni kädellään, ennenkuin tämä pääsi livistämään ohitseen.
" Miten sä voit olla noin rauhallinen!?"
Tom räjähti suoraan Billin kasvoille.
Billin järkyttynyt ja hämmentynyt katse tarkkaili Tomin punertavia silmiä. Tom oli selvästi itkenyt, kyynelehtinyt niin, että silmät punoittivat ja olivat väsyneet.
Rastapään ilme suli hiljalleen ja käänsi katseensa pois.
" Mä en tajua sua.. Meillä molemmilla on maailma sekasin, ja sä otat sen noin rauhallisesti?"
rastapää kuiskasi hiljaa.
" Tom, mistä helvetistä sä puhut!? Sano sellasella kielellä minkä kummatkin ymmärtää."
solisti äyskäisi lopulta tajuamatta lainkaan veljensä puheita.
" No siitä, että Miriam on meidän sisko!"
kitaristi räjähti taas repien itsensä irti pikkuveljensä otteesta ja rynni keittiöön kuin härkä nähdessään punaista. Mustapää tuijotti eteensä järkyttyneenä.
Mimi, meidän sisko? Mitä helvettiä!? toinen tuntui ajattelevan ja riensi veljensä perään kompastuen matkalla kenkään, mutta säilyttäen tasapainonsa.
Tom kulautti suuren lasin vettä ja tuijotti altaaseen kankeana. Hän sulki silmänsä, Bill ei nähtävästi tiennyt asiasta vielä yhtäkään prosenttia, joten hän avasi suunsa, ja kertoi.
Kertoi sen karmean totuuden, jota ei kestänyt.

Molemmat kaksosista istuivat omissa huoneissaan.
He vain tuijottivat eteensä ikkunasta, Tom melkein pudoten sängyn reunalta.
Kumpikaan ei käsittänyt tilannetta, vaikka se oli Billillekin selvinnyt jo muutama tunti sitten.
Mimi ei ollut ilmoittanut hengissä olostaan Tomille, Henrik oli yrittänyt saada heitä kolmea kiinni, mutta kukaan ei vastannut puheluun.
Billiä järkytti se, että hänellä oli sisko; ei ollut enää vain he kaksi, hän ja Tom, sekä hänen vanhempiensa pitkä valehtelu. Vuosien valehtelu kertomatta sisaresta. Tiesikö hänen äitinsä edes vai oliko isä ja Miriamin äiti salanneet sen häneltäkin?
Tom oli lamaantunut tiedosta, joka kertoi hänen rakkaansa olevan siskonsa. Koko elämä tuntui pilkkaavan häntä, kun hän oli mennyt rakastumaan päätä pahkaa naiseen, joka paljastui siskoksi.
Miriam makasi shokissa sohvallaan, uskomatta tätä todeksi. Hän oli tiennyt isovelipuolistaan, hän tiesi että ei ollut ainoa lapsi. Mutta että Tom ja Bill?! Ei, se ei vain voinut olla totta.

[ Noniin, taas uusi osa. ]

~ Anteeksi, olen ollut matkoilla, kokeita on tupannut ja nyt oli vielä mahatautikin. -.-'' Siksi en ole päässyt kirjoittelemaan ja julkaisemaan uutta osaa aikoihin. Syvät pahoitteluni.
~ Oletko jo käynyt Tokio Hotelin jollakin keikalla, jos olet, missä maassa, milloin? / Menetkö bändin keikalle, kun he vihdoin ja viimein saapuvat "syrjäiseen" Suomeemme?