Katsoin hämmentyneenä tyttöön.
" Ah, olen mä." tyttö mumisi pyyhkäisten housujaan lumesta. Kallistin hiljaa päätäni. " Kannattaa olla varovainen. Täällä on aika liukasta just nyt." sanoin katsellen toista vaiteliaana. Nielaisin vaivautuneena tytön katseesta. " Niin, en tainnut muistaa sitä." ruskeahiuksinen tyttö naurahti astellen lähemmäs.
Astahdin askeleen taaksepäin, peloissani?
Tyttö kallisti päätään hellästi. Aukaisin suuni sanoakseni jotain, mutta en pystynyt, en saanut mitään ulos suustani. " Et kai kastunut pahasti?" kysyin lopulta yrittäen rauhoittaa itseni, mutta tuo tunne sydämessäni sai minut hermostumaan. Se oli aivan uutta, en ollut tuntenut sellaista ennen.
" Öh, no, miten sen nyt ottaa.." tyttö mumisi vilkaisten vaatteitaan. Katsoin tytön housuja hiljaa, ne olivat litimärät suorastaan. Tyttö inahti yllättäen, ja vein katseeni tämän kasvoihin, jotka olivat vääristyneet kivusta. " Onko kaik.." aloitin, kunnes tyttö rymähti maahan äkisti. Siirryin refleksin omaisesti lähemmäksi kietoen käteni toisen ympärille. " Hei, herää." kuiskasin hiljaa taputtaen toisen poskea hennosti. Ei onnistunut. Tyttö ei tuntunut virkoavan.

Tom nosti tytön vahvoille käsivarsilleen ja kantoi tämän ovellensa. Hän ryskytti ovea jalallaan, kunnes ovi tultiin avaamaan. " Kuka hemm.. Tom! Mitä sä täällä ryskytät ja kukas tuo on?" Gustav aukaisi oven, ja Tom työntyi miehen ohitse selittämättä mitään. Hän laski tytön vuoteellensa varovasti, kun Gustav seurasi perässä. " Hän vain.. Kaatui äkisti." Tom mumisi toverilleen laskien kätensä varovasti tytön otsalle. Hän hätkähti. " Tyttö on kuuma kuin sauna!" nuorukainen ällistyi vetäen kätensä pois. " Mä haen vettä." toinen sanoi ja katosi hetkeksi keittiöön, kunnes palasi ison vesilasin kanssa takaisin ja laski sen yöpyödälle. Gustav katsoi tytön vaatteisiin. " Mitä teemme? Hän on ihan märkä ja vilustuu pahemmin, jos emme ota noita vaatteita pois." Gustav sanoi. " Tiiän, mutt ei me voida riisuu toista!"" Sähän teet sitä useasti." Gustav huomautti ja rastapää mulkaisi toveriaan paheksuvasti. " Okei okei, läppä. Rauhotu." rumpali virnisti. " Mutt me ei voida muuta." hän jatkoi, joten Tominkin oli pakko. Olihan toinen kuitenki pätevämpi näissä asioissa kuin Tom.
Kitaristi ja rumpali heittivät varovasti tytön märät housut ja paidan, peitellen tämän hopparin sänkyyn huolellisesti. Tom vei tytön vaatteet kylpyhuoneeseen kuivumaan ja otti kaapistaan yhden paidoistaan, jonka laski sängyn vierelle, jos tyttö heräisi pian ja haluaisi pukea jotain enemmän päälleen.

Tom heräsi sohvalta seuraavana aamuna. Hän oli nähnyt unta tytöstä, joka sai hänet entistä hämmentyneemmäksi. Rastapää hieraisi silmiään kävellen kylpyhuoneeseen ja pesi kasvonsa viileällä vedellä.
No, lopulta hän kuitenkin meni suihkuun.
Lämmin vesi putoili pisaroina nuoren miehen iholle, pyyhkien likaa ja hikeä pois, huuhtoen sen alas viemäriin. Tom ei kastellut rastojaan, ei.
Hän sulki silmänsä, vaipuen ajatuksiinsa.
Mitä tämä on? Kuka se tyttö on? Mikä hänen nimensä on? Niin sievä ja.. Mitä tämä tunne on? Onko tämä rakkautta? Ehei, ei se voi olla. Jumala on pitänyt minua niin pitkään yksin, ei se voi näin äkisti vain tapahtua. Vai, johtuiko se siitä eilisestä tähdenlennosta? Tuskin.
Tämä on vain koettelua. Tuskin tulen koskaan löytämään rakkautta, aitoa sellaista.
Tom ajatteli masentuneena ja katkaisi veden tulon. Hän kuivautui puhtaaseen, valkoiseen pyyhkeeseen ja veti housut ylleen, kiristäen vyön lopuksi. Hoppari nosti paidan käsiinsä ja nuuhkaisi sitä, heittäen sen kuitenkin pyykkikoriin. Tom veti lattian kuivaksi ja poistui kylpyhuoneesta, kävellen huoneensa ovelle ja aukaisi sen varovasti. Hän kurkisti sisälle, ja huomasi tytön nukkuvan vielä.
Rastapää astui sisään ja hipsi vaatekaapillensa vilkaisten sängyn vierelle. Tyttö oli nähtävästi juonut vesilasin ja pukenut pojan paidan ylleen. Tom veti kaapin oven auki ja otti sieltä tummansinisen paidan.
" Hei.." Tom kuuli äänen ja kääntyi ympäri katsomaan. Tyttö oli noussut istumaan. " Hei.." Tom mumisi hiljaa vetäen paidan päälleen. " Kuinka voit?" Tom kysyi sitten sulkien kaapin oven ja aukaisi toisen kaapin, ottaen sieltä huivin ja laittoi sen päähänsä. " Ihan hyvin.. Paleltaa vain, ja on jotenkin, heikko olo." tyttö sanoi katsellen toista. Tom veti lippiksen päähänsä ja nyökkäsi. " Parempi kun pysyttelet peiton alla. Sulla on varmasti kuumetta jonkin verran, ainakin eilen sä olit tulikuuma." poika sanoi istuen vuoteen reunalle, uskaltautuen jopa, vaikka tuon sydämessä tuntui häiritsevältä.
" Mikä sun nimesi on?" Tom kysyi varovasti katsoen toista. " Miriam, mutt sano vaan Mimi." tyttö hymyili lempeästi. " Mä oon Tom." poika esitteli itsensä tuntiessaan voimakkaan sykäyksen sydämessään.
Häiritsevä hiljaisuus laski nuorten välille. Kumpikaan ei sanonut mitään, ei uskaltanut, ei kehdannut.
Hiljaisuus kesti hetken, kunnes Mimi aukaisi suunsa.
" Mun ois varmaan parempi lähtee.." Mimi sanoi heittäen peiton syrjään. Tom vavahti. " En tiiä onko se oikeen hyvä ajatus.. Onko sulla ystäviä tai ketään lähellä?" Tom kysyi huolestuneena, eikä tajunnut edes sitä itse. " Emm, no.. Ei juuri, mutt isä asuu kyllä kylän rajoilla." Mimi kertoi katsoen ikkunasta ulos. Tom nyökkäsi. " Sinne on aika pitkä matka. Mä voisin kyllä heittää sut sinne autolla, mutt siitä on bensa loppu." hoppari mumisi hiljaa katse lattiassa. Tyttö nyökkäsi hiljaa. Rastapää tiesi kyllä, että taksinkin voisi tilata, mutta jostain syystä nuorukainen ei halunnut mainita asiaa.
" Tuota, haluisitko sä jotain aamiaista? Mä voin tuoda sen sulle tännekkin, jos et jaksa kävellä keittiöön." Tom sanoi sitten. " Okei.. Mä voin koittaa kävellä sinne, jos sä annat tukea." Mimi ehdotti ja Tom suostui. Hän nousi ylös ojentaen kätensä toiselle ja tyttö tarttui siihen. Poika veti tytön ylös hellästi, joka tarttui paremmin pojan käteen, molemmin käsin ja seurasi sitten tämän vierellä keittiöön.

" Otatko sä kahvia vai teetä?" kysyin ottaen kaapista pari kuppia ja laskin ne pöydälle. " Teetä, kiitos." Mimi hymyili pienesti. Nyökkäsin kaataen molempiin kuppeihin kuumaa vettä ja laitoin niihin teepussit likoamaan. Ojensin toisen kupeista tytölle hymyillen hiljaa. Tytön käden hentoinen hipaisu omaani sai minut värähtämään. Niin silkkisen pehmeät kädet. Laitoin pöytään Gustavin tekemiä voileipiä ja pullia. Istuin sitten Mimin vastapäätä ja hämmensin teetä lusikalla. Laskin teepussin lautasen reunalle ja siemaisin varovasti.
Oli niin hiljasta, ja vaivuin ajatuksiini.
Niin sievä tyttö, ja sitten tämä tunne. Mistä se johtuu? Tytöstäkö? Pakko sen on olla, koska tämä alkoi heti kun näin hänen katseensa. Ärsyttävää. En ymmärrä enää ollenkaan. Tämä on.. Hämmentävää.
" Huomenta." Gustav venytteli astelle keittiöön. " Huomenta.." mumisin normaaliin entiseen tapaani ja sitten tajusin vasta. " Öh, Mimi, tässä on Gustav, yksi mun kämppiksistä. Gustav, Mimi." esittelin nopeasti toiset toisilleen ja katsoin kun he kättelivät ja hokivat sen 'hauska tutustua'.
Haukkasin hiljaa palan voileivästä. " Asutko lähelläkin? En muista nähneeni sua aikasemmin täällä päin." Gustav kysyi tehden itselleen aamiaista samalla. " No, oikeestaan mä tuun naapurikaupungista, mutt mun isä asuu tän kylän reunoilla ja tulin sitä kattomaan." Mimi kertoi syödessään. " Sulla ei sit sisaruksia taida olla?" rumpali kysyi istuen pöytään. " No, isä on kertonu että mulla on 2 isovelipuolea, mutt en oo koskaan tavannu niitä." tyttö kertoi. Gustav hymähti vastaukseksi.
Vein katseeni ovelle kuullessani askelia. Bill sipsutteli keittiöön unisena. " Ai, meillä on vieraita." Bill mumisi yllättyneenä. " Jep." sanoin juoden loput teestäni. " Hei, mä oon Mimi." Mimi hymyili herttaisesti. " Bill." solisti hymyili takaisin ottaen itselleen kupin ja kaatoi siihen kahvia. Mimi toi katseensa muhun, ja vein omani hiljaa pois tytöstä. En kyennyt katsomaan toiseen, se tuntui jotenkin niin.. Hämmentävältä. Mimi katseli meitä kolmea hiljaa pöydässä.
Sitten se haukkoi henkeään äkisti. Kurtistin kulmiani.
" Te.. Ihmekkös te näytitte tutuilta! Te ootte Tokio Hotel. Miten mä en tajunnu aikasemmin?" Mimi henkäisi silmät laajentuneina. Vilkasin merkitsevästi Gustavia ja veljeäni. " Missä Moritz on?" tyttö kysyi sitten. " Et oo pahemmin uutisia lukenu?" naurahdin. " Se meni naimisiin ja on nyt häämatkalla Hawaijilla." kerroin. " Ai.. Hyvä juttu sille. Serkku tykkää aika paljon THsta, en muuten tietäs teitä edes." Mimi mumisi nolona. Nyökkäsin. " Entä itse?" Bill kysyi virnistäen. " Eehhehe.. Tuota.. En mä hirveesti.. Sori." Mimi hymyili pahoittelevasti. " Se on okei." Gustav sanoi lempeästi. " Te ootte sitten pysyny sinkkumiehinä?" Mimi vaihtoi nopeasti puheenaiheen toiseen. " No jaa, miten nyt ottaa." Bill hymyili hiljaa. " Bill tapailee yhtä tyttöä." selvensin Mimille. " Ahaa." brunette hymyili vilkaisten Billiin. " Nää kaks kun pysyttelee sinkkuina, tai no Gustav. Tom nyt harrastaa eri naista joka yö." Bill sanoi virnistäen mulle. Mulkasin veljeeni hiljaa. " Sä et tiedä mistään mitään, pikkuveli." mutisin hiljaa nousten pöydästä ja tallustin mitään enempää sanomatta pois.
" Öhh.." Mimi ei osannut sanoa mitään asiaan, katsoi vain hopparin perään hiljaa, sitten toisiin. Bill näytti kummastuneelta, eikä pystynyt käsittämään tilannetta.
Kukaan ei ymmärtänyt enää mua. Kaikki luuli, että oisin vielä se sama Tom, mikä ennenkin, vaikka kaikki oli ihan toisin.

[ Tässä tämä toinen osa. :D ]

~ Jos luit tämän loppuun saakka, käy kysymässä lähimpänä olevalta henkilöltä, mitä mieltä hän on Tokio Hotelista, ja kerro reaktio. ;)