Paikasta toiseen:

Ku oltiin koneella tultu Tomin ja muitten kanss Saksaan, me ootettiin niitten kyytii siell kentäll. Sit niitten manageri tai joku mies tuli meidän luo. " Ah, hienoa nähdä teidät taas? Oliko mukava loma?" mies kysy, ja ilkasin poikii. " Mahtava. Suomess on upeeta. " pojat totes. " Kiva kuulla, mutta eiköhän sitten menn.. Hetkinen, kukas sinä olet?" mies totes saksaks, saksaksi ne puhu myös aikasemmi. " Ömm... Mary-Kate.." sanoin miehelle, ja vilkasin Tomiin merkitsevästi. Mähän tiesin ett mua ei otettas vastaan.
" Mary-Kate on mun tyttöystävä, joten kulkee meidä mukana, okei?" Tom sano käskevänä vetästen kätensä mun hartioille ja veti mut lähemmäs. " Hmp.... Hyvä on sitten. Kunhan tästä ei koidu harmeja." mies sano, ja lähettiin sitten ulos rakennuksest. Laitettiin laukut takakonttiin ja istuttiin 'meidän' pieneen bussiin. Tomin kanss istuttiin vierekkäin, Georg ja Gustav vierekkäin. Bill istu sit laukkunsa kanss, aika orvon näkösenä. Mulle tuli kauhee olo. Tuntu ett mä oisin erottanu Tomin ja Billin toisistaan, ku oisin tavallaan tullu niitten väliin. " Tuota... Istutteko te Billin kanss ain vierekkäin? Busseis ja lentokoneiss ym." kysyin hiljaa.. " Suurinpiirtein." Tom vastas, ja katto mua. " Miks kysyt..?" se kysy sit, ja katoin mun jalkoja hiljaa.. " Pitäsköhän mun siirtyy... Ett Bill pääsis tähän.." mumisin.. " Miks ihmeess? Kyll Bill nyt yksin osaa istuu." Tom tokas. " Mutt... Se näyttää niin orvolt ku istuu tuoll yksin.. Tuntuu vaan ett.. Oisin tullu teidän väliin..." sanoin hiljaa.." Heii..... Et sä meidän väliin tullu.. Ja sitä paitsi, ei meidän aina tartte istuu vierekkäin.." Tom sano pitäen käden mun hartioiden ympärill, ja silitti mun käsivartta hiljaa.
Nyökkäsin hiljaa, mutt silti, mua kalvas se tunne, koko matkan.

Kattelin Berliinii, ja näin useit kauppoi, joiss olin käyny viime Saksan reissullani. Sit mä kuulin vaimeet kiljuntaa, ja näin joittenkin fanien juoksevan tien reunass kiljuen, bussin vierell. Mun silmät laajeni hieman, ja räpytin mun silmii muutaman kerran. Tom naurahti hiljaa. " Onks aina tämmöst ku kulette tääll?" kysyin ihmeissäni. " Jep. Aika useesti. Kannattaa tottuu." Tom sano naurahtaen, ja nyökkäsin hitaasti.
Lopult fanit ei pysyny mukana, ku kuljettaja lähti koventaa vauhtii.
Pian me oltiin niitten Berliinin kämpäll, ja manageri lähti omallensa. Kattelin hiljaa ympärilleni taloo.
" Huh huh.." mumisin... Se oli paljon hienompi ku mun koti Suomess. " Tuu." Tom sano tullen mun vierelle ja hymyili mulle herttasesti. Se otti mua kädest ja lähti viemään ylös.
Nousin portaat Tomin mukana ja käveltiin lyhyen käytävän päähän. Tom aukas sen huoneen oven ja asteli sisään. Mä tulin Tomin peräss.Katoin huonett.
Mun mielest huoneen seinät oli just ihanan väriset. Kaks seinää oli taivaansinisii, ja kaks oli beigee.
Siell oli tumman ruskee pöytä, ja valtava sänky. Iso ikkuna, ja beige nojatuoli teki huoneest ihastuttavan.
" Ai, sä ootkin jo kantanu mun laukun..tänne..." totesin ku huomasin sen oven vieress. " Joo, voit sä toki vierashuoneess nukkuu myöski jos et tääll haluu.." Tom sano virnistäen kevyesti.
" Eei, kyll mä mieluiten tääll nukun." sanoin virnistäen ja kävelin Tomin luo vieden kädet sen ympärille. " Sun vieress." lisäsin hymyillen. " Hyvä." Tom mumis hymyillen, ja suuteli mua nopeesti. Vastasin sen suudelmaan, ja heittäydyin mukaan.

Kun poikien eka keikka tuli vasta lähes puolen vuoden pääst, miss mä olin mukana, mä oottelin takahuoneess, ja juttelin kaikkee saksaks managerin ja muitten kanss. Pojat oli ollu vuoden studiolla levyttämäss ja sit vasta alkanu heittää keikkaa. Sit joku mies tuli hakee mua. " Sun täytyy mennä tonne." se sano mulle selväll saksan kielell, ja nyökkäsin. Se ohjasti mut jonnekkin lavan taakse, ja kattelin verhon takaa lavalle. Fanit kirku täysill, ja huuteli poikii. Sit ne juos lavalle. Katoin Tomii ylpeen, ku se näytti olevan onnellinen taas lavall.
Kuuntelin, ku Bill puhu. Se kerto, ett ne on ilosii nähessään niin paljon faneja niitten ekall keikall, täll kiertueell. Bill kerto niitten lomast Suomess nopeestija ku tarkkailin fanei, ne näytti oikeesti kiinnostuneilt, ja Bill kehotti niitäkin käymään Suomess. Hymyilin itekseni.
Sit Tom käveli lähemmäs omaa mikkiään, ja ihmettelin ylipäätään miks sillä oli mikki, eihän se laula? Vai?
Ajattelin siks, ett Tomill on mikki vaan ett se kertoo niitten matkast Suomess. " Suomi on ihana maa, mutt sekään ei silti vedä vertoja Saksalle. Mutt kuiteskin, sieltä voi löytää ihania maisemia, ja asioita - esimerkiksi rakkauden." Tom sano, ja kohotin mun toista kulmaa nojatessani seinään. Tom käänty kattoo mua, ja sit mä tajusin mitä Tom aiko. Pudistin mun päätä sille ja huidoin käsill pienesti.
" Tuu tänne ny." Tom sano mulle lavalt hymyillen, mutt pudistelin mun päätä rivakasti. En varmana menis sinne, en ikin.
Tom lähti kävelee mua kohti, ja fanit huuteli hämmentynein. Vilkasin mun taakse ja etin pakoreittii. Käännyin ympäri ja aijoin lähtee karkuun, mutt Tom kerkis tarrata musta kiinni. " Tom, mitä sä aijot?" kysyin hämmentyneen, vaikk tiesin tarkalleen sen suunnitelmat. " Tuu ny, ei täss pitkään mee." Tom sano hymyillen rohkasevasti. " Mäkö tonne? En varmana, Tom usko nyt, ne ei haluu nähäkkään mua." sanoin, mutt Tom pakotti mut mukaansa. Se piti mua kädest kiinni tiukasti, mutt hellästi etten karkais, ja kuljetti mut vierlelään mikin luo. Katoin hiljasena fanei, jotka huutivat kaikkee. " Täss on Mary-Kate, mun elämäni suurin rakkaus." Tom sano pitäen käsiään mun ympärill takaapäin. " Monet teistä varmaan ajattelee, ett tää ei oo mun tapast, mutt ku tapasin Mary-Kate, mä muutuin, vähän." Tom sano virnistäen, ja mä halusin karata siit pois. Mua hävetti ihan kauheesti, en kyll tiiä mikä.
" Voit mennä." Tom kuiskas mun korvaan hiljaa ja vilkasin sitä mun olan yli. Tom virnisti mulle, ja paino suukon mun kaulalle.
Sit se laski irti, ja katoin sitä nopeesti hetken, ja lähin sit lavan taakse.
Kuulin mun takaa viell fanien jotain huutoi, joist osa oli närkästyneit, osa aika ilosii.
Lysähin istuu takas tuolille, ja huokasin raskaasti. " Hemmetin Tom." mumisin, ja manageri katto mua hymyillen pienesti. " Mitä siell tapahtu?" se kysy. " Tom päätti esitellä mut faneille... " mumisin. " Tom taitaa olla varsin ylpee ku sillä on sut." manageri sano siemasten kahvia. " Mjaah.. Niimpä kai..." mumisin..
Tunnin pääst mä kävin kurkkasee verhon takan niitten keikan menoo. Bill laulo uskomattoman hyvin, ja pojat soittivat mahtavasti.
Mutt sit ku niitten kappale, Wo Sind Eure Hände alko, mä yllätyin, ku Tom ja Georg laulo mukana välill. Mä kuuntelin ihmeissäni,
ku ne laulo sitä kappaletta.
Seuraavan kappaleen aikana ne nosti jonkun fanin lavalle. Ku fani laulo välill, se kuulosti aika karmeelt. Ne halas lopuks Billin kanss, ja fani laitettiin takas toisten joukkoon.

Keikan jälkeen niitten kämpäll, mä mökötin Tomille. Istuin niitten olkkariss, sohvall hiljasen, kädet puuskass. Tom istu mun vierelle sohvalle, ku katoin ulos. Tom toi kätensä mun ympärille, mutt liikahin ennen sitä kauemmas. " Mikä sull on?" se kuulosti hämmentyneelt.
" Heei, kertosit mulle.." Tom mumis.." Olikn sun pakko nolata mut? Mua hävetti niin paljon ett...." mutisin. "Mitä? Tarkotatko sä nyt sitä ku hain sut sinne lavalle? " " Just sitä." " Eihän siin mitään noloo ollu, eikä hävettävää." " Olipas.. Oisit vaan sanonu lyhyesti niille ett mä oon sun elämässäs. " " Hei, kai mä nyt haluun näyttää kuin hyvännäköne tyttöystävä mulla on. Kai mä saan ylpeet siit olla, ett mulla on sut. " " Sitä se manageriski sano." totesin. Tom veti mut väkisin sen syliin, ja katto mua tiukasti.
" Etkä sit kertonu ett laulat myös." tokasin ja vilkasin sitä. " En, ku en mä laula ees. Vaan yhess kappalees, ja sekin on tosi pien määrä." Tom tokas takas. " Sama se.." mumisin hiljaa..." Et viittis mököttää..." Tom mumis ja alko lääppii mun kaulaa hellästi.
" Mmm... Nii mutt kun..." mumisin vieden mun katseen siihen, mutt se ei antanu mun ees jatkaa loppuun. Se keskeytti mutt nostamalla sormen mun huulille, ja suuteli mua sit. Suutelin sitä hiljaa, ja kai mä samalla myös lepyin sille.
Tom kömpi mun päälle sohvalle, ku se oli eka kaatanu mut siihen. Suutelin sitä ku Tom tunki kätensä mun paidan alle selkään.
Tom suuteli mun kaulaa. Sit se alko tekee fritsuu.
Mä nautin siin sen aikaa, kunnes Tom oli valmis. Sitte se rupes taas suutelee mua. Tom liikahti mun yllä, ja näykkäsin hellästi sen huulta. Leikittelin sen huulikorull mun kielell, ja Tom suuteli mua kiihkeesti.
" Wouu, hankkikaa huone." joku sano, ja irtauduin nopeesti Tomist ja kohotin mun päätä. Tom nous hieman mun yltä ja katto taakseen. Georg virnisti meille leveesti ja hävis keittiöön. " Noh, miten tehdään?" kysyin, ja hymyilin pienesti, salaperäsesti.
Katoin Tomii silmiin, ja se katto mua hymyillen pervosti. " Grrauu....Grrr.." Tom murisi, ja virnistin. " Sitähän minäkin." totesin tyytyväisenä ja möngin Tomin alta pois. Vilkasin siihen olan yli, ja menin nopeesti portaat ylös Tom peräss tullen.
Ku Tom oli huoneess, lämäsin oven kiinni ja suutelin sitä kiihkeesti.
Tom työns mut oveen, niin että se pamahti kunnolla, ja painautu mua vasten. Mä tartuin Tomin lippikseen ja heitin sen lattialle.
Tartuin sen paitaan ja revin sen pois päältä. Tom tarttu mun kauluspaitaan, ja repi sen aukasematta nappeja mun päältä.
Kiljahin äkisti, ku Tom nosti mut nopeesti sen vahvoille käsivarsille, ja kanto sängylle. Naurahin hiljaa, ja Tom asettu mun päälle.
Tom virnisti vaan nopeesti, ja suuteli mua uudestaan. Liikahin hieman sen alla ja tartuin sen housuihin.
Aukasin sen vyön ja napin, sekä vedin vetoketjun alas. Pian sen housut lenti lattialle, ja mun hame liitty joukkoon pian.
Meidän alusvaatteet lenti sinne myös, ja sit oltiin vaan alasti, lakanoitten peitoss. Tom oli kiihottunu, molemmat hengitettiin kiivaasti, ku Tom tuli sisään.
Tom liikku kevyesti mun yllä, mun oli hyvä siin, Tom ei satuttanu mua, mä en halunnu mitään muuta ku olla siin.
Äkisti ovi aukes ja Bill astu sisään. Sen silmät laajeni ku se näki meidät, Tomin mun yllä, mut lähes kokonaan alasti. Mun silmät pyöristy, ja kirkasin. Vedin peittoo äkisti mun ylle ku Tom oli siirtyny pois mun päält. Bill änkytti jotain ovell. " Ulos, ULOOS!" huusin ja viskelin tyynyjä taas kerran, niinkuin silloin, kun nukuin ekaa kertaa niitten sohvall Suomess, muistatteko?
Bill lähti oven sulkien kiinni, ja mä katoin järkyttyneen mun eteen. "Hemmetti!" tokasin. " Sori, mä tuun ihan pian takas." Tom sano nopeesti vetäen bokserit ja housut ylle. Sit se lähti ovest, ja katoin tyhmänä sen perään. Lysähin selin makuulle vuoteelle, peitto peittämäss mun vartaloo. Huokasin ja sulin mun silmät.
Alhaall, Tom etti Billin käsiinsä. Se löyskin Billin punasena keittiöst. " Miks ihmeess sä et osaa koputtaa ku tuut sisään?" Tom tivas vihasen. " Osaan kyll, ja koputinki, mutt sull näytti olevan kiireitä muiss hommis näköjään." Bill mumis nolona. " No oisit voinu vaikk huutaa mua tai jotain!" " Mä yritin sitäkin, mutt sust on tullu kuuro lähi aikoina. Sä et osaa huomioida muuta ku Mary-Katee nykysin." " Mitä? Tarkotatko sä ett mun pitäs jättää Mary-Kate huomioimatta, ja huomioida sua sit?" " No ainakin sun kannattas kattoo mitä ympärillä tapahtuu!" " Mitä sä tarkotat?" Tom kysy hämmentyneen. Bill katto vaan hiljaa Tomii eikä vastannu mitään. " En mitään." Bill mumis hiljaa.. " Sä oot vaan mustis! Sä oot kateellinen mulle, ku Mary-Kate halus mut, eikä sua!" " Mitä?! En varmana oo. Mä oon päässy jo yli Mary-Katest. " Bill tokas, mutt Tom pudisti päätään uskomatt. " Mä en usko sua. Miks sä sit aina meet ihan punaseks, ku Mary-Kate vilkaseekin sua?" " Mitä? Enkä mee.Etkö sä muista? - Sä oot sanonu ett ykskään nainen ei koskaan tuu meidän väliin." Bill sano. " Muistan, ja mä tarkotan sitä edelleen. Mary-Kate ei oo tuloss meidän väliin, tää riippuu vaan siit, ett sä et kykene unohtaa sitä." Tom tokas ja lähti tulee sit yläkertaan. Tom käveli huoneeseen sisään, ja istu vuoteen reunalle. Se huokas raskaasti.
" Bill ei oo päässy yli susta...." Tom mumis, mutt pysyin hiljaa... " Hei, mikä sulle tuli?" Tom kysy multa, ja vilkas muhun.
Mä nukuin siin hiljaa. Tom huokas hiljaa, ja riisu vaatteensa.
Se kävi makuulle mun vierelle, ja nukahti nopeaan.

Yö tuntu menevän nopeaan, ja tuntu ku oisin nukkunu kokonaisen päivän. Mua ei väsyttäny tippaakaan, ku heräsin aamull 10 aikaan.
Vilkasin Tomii, ja se nukku viell.
Kömmin varovasti sen ylite ja puin ylleni. Meikkasin ja laitoin hiukset kuntoon. Toivottavasti Tom muisti, ett mä lähtisin 16 aikaan Suomeen, käymään riparin siell.
Kävelin portaat alas hiljaa, ja astelin keittiöön. " Huomenta Gustav ja Georg, Bill." tokasin. " Huomenta" pojat mumis ja istuin pöytään.
" Me lähetään kauppaan." Georg ja Gustav sano, ja nyökkäsin. Bill teki jotain omiaan, eikä me puhuttu. Tilanne oli hankala, mua nolotti eilinen, ja Billii varmasti hävetti.
" Mitä Tom sano sulle?" Bill kysy äkisti. Katsahin sitä. " Millon?" "Eilen illall. Ku se tuli takas ylös." " Ai, ei kait mitään.. Mä taisin nukkuu jo ku se tuli.." sanoin ja siemasin teetä. " Mitenniin?" kysyin sit. " Ei mitenkään.. Kuhan kysyin..." Bill sano ja nyökkäsin vaan.
Söin palasen leipää, ja join teen loppuun. Nousin ja kävelin tiskipöydälle, ja huuhtelin mukin. Laitoin sen kuivuu.
" Mary-Kate... Mä.... En oo päässy sust viel yli..." Bill sano, ja käännyin kattoo sitä hitaasti. Bill kahto mua hiljaa..
" Mitä? Mutt mä luulin ett sä..." " Nii... Mutt en oo..." Bill mumis... Katoin sitä hiljaa.. Bill meni ihan punaseks, huomasin sen.
Bill kahto muhun, ja sit se äkisti veti mut itteensä kiinni, ja suuteli mua. Mä hämmennyin ja jostai syystä vastasin suudelmaan.
Bill suuteli mua lempeenä, mutt niin halukkaasti. Mä suutelin sitä, kunnes tajusin ett se on väärin Tomii kohtaan. Nostin mun kädet Billin rinnalle ja työnsin sen pois samall hetkell, ku Tom tuli huoneeseen. Se seiso tyrmistyneen pöydän luona. Sen kasvoill paisto viha.. " Tom...." mumisin hiljaa, se ei kuunnellu mua.. Se lähesty Billii kädet  nyrkiss. " Tom, älä tee mitään mitä katusit myöhemmin." sanoin äkisti, ja Tom pysähty Billin eteen. " Miks sä et voi pitää näppejäs irti mun tytöstä?!" Tom murahti.. " Tom, mä kyll pystyn..."" Älä selitä! Pidä vaan näppis erossa!" Tom huuti ja kohotti nyrkkinsä. "EI! LOPETA!" huusin ollen nopeesti niitten väliss, ja Tom pysähty. " Älä lyö Billiä, se on sun veljess sentään. Hyvä luoja, mikä teihin on tullu?" kivahin. " Tom, nyt sä meet oottaa olkkariin, niin mä puhun Billin kanss." sanoin. " Mä en kyll jätä sua tänn....."" MENE NYT!" huusin sille, ja Tom näytti säikähtäneelt, ja lähti jotain mumisten olkkariin. Käännyin kattoo Billiä. " Älä kiittele mua." sanoin ku Bill aukas suunsa. " Bill, mä oon pahoillani, mutt mulla ei oo tunteit sua kohtaan. Mä rakastan Tomia, ja haluun olla sen kanssa. Sun täytyy päästä musta yli." " Mutt miten se on mahdollista, ku oot joka paikass mihin ikinä meenki?! Sun pitäs häipyy molempien elämäst!" Bill huudahti kyyneleet silmiss, ja lähti juosten portaat ylös. Katoin hiljasena sen perään, ja kävelin sit olkkariin.
" Äläkä sano mitään. Mun pitää mennä pakkaa." murahin Tomille ku se meinas jotain sanoo. Kiipesin portaat ylös Tomin huoneeseen ja otin mun laukun kaapist. Rupesin pakkaa mun vaatteit ja tavaroit siihen. Vilkasin ovelle, ku Tom tuli huoneeseen.
" Älä mee." Tom sano anovasti." Mun on pakko, sori vaan." mutisin. " Mitenniin pakko? Kyll me saadaan korjattuu tää." Tom ano. Katoin sitä kysyvästi. " Hetkinen, en mä oo lähöss ikusesti pois. Mä lähen riparille Suomeen jos et satu muistaa." sanoin ja Tom näytti helpottuneelt. " Ainiin.. Mitä? Tänäänkö?!" Tom kysy sit. " No niin. Älä vaan sano ett sä unohit." mutisin ja katoin sitä uskomatta. " Öhh... Joo.... Anteeks..." Tom mumis... " No, kuhan muistat viedä mut.." totesin, ja sit pakkasin loppuun..

Iltapäiväst Tom ajo mut lentokentälle. Me oltiin puhuttu asiat jotenkin selviks, mutt Tomii ärsytti silti Bill.
Seisoin rakennuksess, ja katoin Tomii vakavana. " Etkä sitten lyö Billiä tai muutakaan." käskin Tomii... " En en.... Kuhan vaan se pysys kaukana susta..." Tom sano..Painoin nopeesti suudelman sen huulille. Tom vastas siihen palavasti.
" Hei, enköhän mä ite osaa päättää kenet mä haluun." sanoin. " Nii mutt silti se vois pitää näppinsä susta erossa." Tom murahti.
" Mä sanoin jo sille ett mä en oo kiinnostunu siit, niin eiköhän se sit ymmärrä!" kivahin ku mua rupes ärsyttää jo koko asia. " No en usko, kun Billkin ite sano ett se ei voi päästä susta yli ku oot joka paikass! Ei se voi päästä susta yli jos ett häivy kokonaan meidän elämäst. Mä kuulin kyllä." Tom sähähti. " Jaaha, no ehkä Bill oli sit oikeessa! Ehkä on parempi, jos mä HÄIVYN IÄKS TEIDÄN ELÄMÄSTÄ!" huusin, ja käännyin ympäri kävelemään tulliin. " Ähh, oota ny viell hetki! En mä niin haluu." Tom huuti mun perään. " Enkä! Jutellaan asia selväks ku oot rauhottunu, ja kun mä palaan takas. JOS palaan!" huusin vihasena ja marssin tullin läpi välittämättä sen piipatuksesta.
Pian mun peräss oli kuitenkin tullin mies. " No hemmetti se oli tää vyö!" huusin ja näytin. Se ei uskonu mua, vaan tutki sill kapulall, kunnes osottautu ett olin oikeess.
Mä nousin sit koneeseen, ja olin ilone, ett pääsin pois Saksast, pois koko tyhmän Tokio Hotelin luota!

And then she was so angry, so angry, that she could blow up and fly away for ever.