Hämmennyin, mutt vastasin suudelmaan hellästi, enkä ollut tajunnutkaan, miten kovasti olin kaivannu Billiä. Kyynel vierähti kasvoiltani vielä kun Bill irtautui, ja pyyhki sen hellästi pois.

*

Katoin Billin tummiin silmiin hämmentyneenä. " Bill ku.." alotin mutt se keskeytti mut painamalla sormensa mun huulille hellästi. " Shh.." Bill otti sormensa pois. " Mulla ei oo toista." Bill kerto mulle. Katoin sitä ihmeissäni. Noin hyvännäkönen jätkä ja ei tyttöystävää? " Tom sano ett se oli räjähtämäisillään, ku en alkuviikoilla lähtös jälkeen keskittyny mihinkään. Lopulta mä pystyin keskittyy taas normaalisti, mutt kun manageri kerto ett me tehdään Suomen kiertue fanien adressin myötä, mä.. En osannu taaskaan ajatella muuta ku sua. Mä jäin vaan miettii tulisitko sä keikalle, tai näkisinkö mä sua ollenkaan täällä. Siinä vaiheessa Georg ja Gustav, myös Tom oli saada raivarin ku mä muka vaan huokailin koko ajan ja puhuin susta." Bill kerto naurahtaen hiljaa, ja hymyilin pienesti hetken aikaa. Bill piti mun käsistä kiinni hiljaa.
Laskin katseeni maahan hiljaa. Bill kallisti päätään kattoen mua. Se laski irti toisesta kädestäni ja kohotti mun kasvot ylös hellästi. Katoin sen silmiin hiljaisena. " Mä en oo unohtanu sua. Mulla on edelleen ne tunteet sua kohtaan tallella." Bill sano hiljaa, lempeästi. Katoin Billin katsetta tutkaillen. " Et kai sä vaan keksiny tuota saadakseks mut sänkyys?" kysyin hiljaa, mutt vakavana. " Mitä sä ite luulet?" Bill kysy hiljaa. Pudistin hiljaa päätäni. Bill hymyili hetken pienesti. " Se on enemmän Tomin juttuja. Mä en pidä yhdenillan jutuista. Mä haluan vakaalle pohjalle perustuvan suhteen." Bill kerto hiljaa. Nyökkäsin pienesti vilkaisten ohi juoksevia pikkulapsia.
Liikahin askeleen lähemmäs Billiä ja suutelin sitä hiljaa. Bill veti mut hiljaa lähemmäs. Painauduin hiljaa Billiä vasten. " Yök! Kattokaa ne pussaa!" joku pikkupoika sano ja osotti meitä. Bill irtautu hämillään kohottaen kulmaansa kattoen poikaa. " Sitä inhottaa ku me suudellaan täss." sanoin hymyillen hellästi. Bill naurahti hiljaa kattoen ku ipanat juoksi pois karkuun, jos me käytäski päälle.
Käänsin Billin kasvot hellästi itseäni kohden ja olin painamassa huuleni sen huulille, ku mun puhelin pirahti soimaan. Huokasin nojaten otsani hetkeks Billin olkapäähän.
Vetäydyin kauemmas kaivaen puhelimen laukusta ja nostin läpän päältä nostaen puhelimen korvalleni. " Heidi missä sä oot?" Ani kyseli. " Siellä minne te jätitte meidät." vastasin ja naurahin pienesti Billin yrittäessä suudella mua, mutt vedin päätä taaksepäin. " Ahaa. Me ollaan jo hotellilla." Ani kerto. " Me?" kysyin hämilläni. " Niin, siis, usko tai älä, mutt näillä tyypeillä on sama hotelli." Ani kerto innoissaan. " Wau.." sanoin hiljaa kattoen Billin tummia silmiä, kunnes Bill lopulta tyyty painamaan suukon mun kaulalle. " No me tullaan sinne piakkoin. Moi." sanoin katkasten puhelun ja laitoin puhelimen takas laukkuun.
" Teillä on nähtävästi sama hotelli ku mulla ja Anilla." sanoin hymyillen. " Onko?" Bill kysy kohottaen kulmiaan. Nyökkäsin. " Toveris ja Ani on jo siellä." kerroin hymyillen pienesti. Bill hymyili kattoen mua. " Mennäänkö jo? On myöhä." kysyin vetäytyen irti, mutt otin Billin kädestä kiinni. Bill nyökkäs ja lähettiin kävelemään hotellille päin.

Huokasin pienesti hotellille päästyämme. Käveltiin Billin kanssa portaita toiseen kerrokseen, jossa mun ja Anin huone oli. Pysähyin ovelle, ja Bill otti hiljaa mun toisesta kädestä kiinni. Se näytti surulliselta, ja katto mua silmiin. Kallistin päätäni kysyvästi. " Mikä on?" kysyin hiljaa, varovasti. " Kun.. Mehän ei nähä enää.. Tän jälkeen.." Bill sano hiljaa kattoen lattiaa. Katoin hetken sitä, ja pien hymy nous mun kasvoille. " Bill.. Me kierretään teidän mukana." kerroin hymyillen, ja Bill nosti kysyvän katseensa muhun. " Ani sai synttärilahjakseen liput teidän kiertueelle. Ja se pyyti mut mukaansa. Myönnän ett eka en meinannu lähtee, koska mä pelkäsin sun näkemistä, mutt.. Lähin kuitenkin. Me nähään vielä. Monesti." sanoin hymyillen hellästi. Bill kahto hetken mua, kunnes hymy nous senki kasvoille. " Hyvää yötä." Bill sano lopulta hymyillen. " Hyvää yötä." vastasin kattoen sen silmiin. Bill kumartu lähemmäs ja paino suukon poskelleni ja lähti irroittaen otteensa kädestäni kunnes ei enää yltäny siihen. Katoin Billin perään hiljaa, huokaisten ja säikähin ku käännyin ovea päin.
Ani seiso virnuillen ovella. " Tuu sisään. Saat kertoo kaiken." Ani sano hymyillen ja tulin sisälle.
Istuttiin sängylle, ja kerroin sille kaiken, no, en nyt yksityiskohtia myöten sentään.
" Ootteko te nyt siis yhessä?" Ani kysy innoissaan. Kohautin hartioitani. " Mä.. Mä en oo varma. En tiiä.." sanoin, mutt hymyilin silti pienesti. " Entäs sulla? Tom näytti ainakin flirttailevan sulle."" Noo.. kun.. Tom siis.. Se pitää yhenillan jutuista ja mä.."" Älä sano ett sä menit makaa sen kanssa!?" kysyin järkyttyneenä. " En! En sentään. Ei me edes suudeltu." Ani sano harmissaan. " Mutt ei mitään. Tajusin vasta nyt miten söpö Gustavkin on." Ani sano virnistäen. " Jaaha. Sä siis yrität sitä?" kysyin hymyillen. Ani nyökkäs pienesti. " Mä luulen ett mä onnistunki, sillä se näytti kattovan mua välillä siihen malliin." Ani sano samalla ku kaivettiin yöpukuja esiin.
" Ahaa. Hyvä juttu." mumisin ja vaihettiin yöpuvut, kömpien parisänkyyn nukkumaan.

" Heidi, tuota.. Ollaanko me eksytty?" Ani kysy ymmällään, ku seisottiin Lahessa. Katottiin ympärillemme, eikä tiedetty hölkäsen pöläystä koko kaupungista. " Okei, kai ollaan. Lähetään kävelee ja katotaan jos nähdään lauma muita faneja, ja liitytään mukaan." ehdotin lähtien liikkeelle ottaen Anin kädestä kiinni.
Kierrettiin päästä pyörällä Lahen keskustaa, ennenku me nähtiin muutamia porukoita päällänsä kaikkea Tokio Hotel kamaa ja kylttejä ja muuta.
Kulettiin niitten taka-alalla paikan päälle, jossa ruvettiin jonottaa sitten. Istuttiin maahan. Meillä oli ihan hyvät paikat, ei oltu ainakaan viimesinä, sill meidän jälkeen sinne tuli kauhee määrä porukkaa. Muutamia Helsingistä tuttujakin nähtiin, ja ruvettiin juttelee niitten kanssa.
Ani oli vähällä paljastaa ett me oltiin Helsingin keikan jälkeen poikien kanssa keskustassa, mutt estin sitä viime tingassa.
Tunnin päästä ovet aukastiin ja me päästiin nopeesti sisään. Pidin Anin kädestä kiinni ku juostiin eturiviin.
" Tiiätkö, meill on aikamoinen tuuri ku keritään aina eturiviin." Ani sano just ennenku muut tömähti suoraan meihin. Vilkasin hymyillen toisiin, ja ruvettiin rupattelee kaikkee, mm. lauleskelemaan niitten kappaleitten sanoja. Osasin ne aika hyvin, koska Ani oli opettanu ne mulle, ja olin muutenki halunnu oppii jotain uutta. Sit konsertti alko täysin pimeydestä.
Valot rämähtivät päälle, ja alkusoinnut alkovat.
Konsertti meni aika samaan malliin ku viime kerralla. Bill laulo ekan kappaleen, sit se taas jutteli jotain omiaan meille, ja jatkovat taas laulamista ja soittamista.
Puolessä välissä suunnilleen keikkaa, Bill keskeytti kappaleen. Ne lopetti soittamasta, ja Bill laulamasta. Bill pyyti fanejaan olemaan hiljaa, ja saliin tuli ihan hiljasta. Kohotin kulmaani kummastuneena, kattoen ku Bill käveli pienen lavan keskeltä tulevan ns. catwalkin päähän ja katteli ympäri salii hymyillen. Sit se katteli meihin kenttäpaikoilla oleviin, ja virnisti pienesti huomatessaan mut.
Hymyilin sille hellästi. " Musta tuntuu, ett mä haluun nostaa jonkun tänne lavalle nyt." Bill sano mikkiin. Hirvee kiljuminen alko ja jokanen alko huutamaan pyyntöjä päästä lavalle.
Bill katteli eturivissä olevia, ja sit sen katse porautu muhun. "Ei. Älä luulekkaan." mumisin hiljaa. " Otetaan tämä kaunis punapaitainen tyttö tästä." Bill sano ojentaen mulle kätensä. Tartuin siihen ja nousin ylös lavalle turvamiesten avulla. " Osaatko sanat?" Bill kysy hymyillen. Nyökkäsin pienesti hymyillen, uskoen ainakin ett osaisin ne.
Gustav löi rumpukapuloitaan pari kertaa yhteen ja ne alotti soittamaan siitä mihin jäi Spring Nichtissä. Toden totta mua hermostutti, mutt työnsin sen pois mielestäni, ja lauloin Billin mukana. Jotkut fanit kai ihmettelee, miks en ota kuvia täss tai muuta, mutt ei mun tartte.
Vein katseeni Billiin, kun huomasin sen kattovan mua kertosäkeessä. Me laulettiin Billin kanssa kappale loppuun, ja sit Bill halas mua lopuks. Rutistin sitä nopeesti, ennen ku mut laskettiin takas muiden fanien joukkoon. Ani tökkäs mua kylkeen, ja vilkasin sitä kummastuneena, mutt hymyilin hiljaa, kattoen sit Billiä, miten ne alotti uuden kappaleen. Katoin hymyillen, miten Bill veteli omia liikkeitään lavalla, ja naurahin pienesti katsoen sitä.
Keikka oli kyll nopeesti ohi.

Monet fanit itki taas, mutt mä ja Ani pystyttiin vaan hymyilee ja olla itkemättä.

Ihmettelin minne fanit kiiruhtivat monien levyjen ja julisteiden kanssa, kunnes tajusin ett ne järjesti nimmareitten jakotilaisuuden. " Meetkö säkin?" kysyin Anilta. " Een. Mulla on vielä aikaa, ja sitä paitsi mullahan on jo nimmarit." Ani vastas hymyillen, ja naurahin hiljaa.

Iltapäivä kulu nopeesti keikan jälkeen. Me oltiin käyty hotellilla, ja nyt oltiin menossa ostaa junalippuja. Huomenna matkattas sitten Lappeenrantaa kohti, ja siellä saatas viettää yks päivä, sillä seuraava keikka oli vasta ylihuomenna. Onneks me asuttiin Lappeenrannassa Anin kanssa, joten saatettas hyvin nukkuu se yks yö kotona.
" Heidi hei. Huomennahan on sun synttärit." Ani vihjaili. " Niin?"" Ootko sä kertonu Billille?" Ani kysy. " En. Mitenni?" kysyin kohottaen kulmaani. " Ei mitenkään. Aattelin vaan. Taisit nauttii lavalla olemisesta." Ani virnisti. " No en kyllä. Ett tajuu miten hermostutti, sillä en todellakaan osaa laulaa. Billkin varmaan järkytty miten surkee oon." tokasin kauhistuneena. " En nyt laulamista tarkottanu. Sait olla siinä Billin vieressä, halata sitä ja niin." Ani sanoi. " No hei, oon mä ennenki halannu sitä." sanoin naurahtaen, ja tönäsin Ania. " Sä vaan haaveilet Gustavista." naurahin. " Entäs sitten? Ei se ole kiellettyä." Ani hymyili pienesti. " Ei niin." vastasin tepastellen eteenpäin kadulla edessäpäin häämöttävää juna-asemaa kohti.
"Stoop." mumisin vieden käden Anin eteen ja nostin aurinkolasit silmiltäni. " Onko tuo.. Onko tuo keikkabussi?" kysyin kurtistaen kulmiani. Ani siristi silmiään aurinkolasien takaa ja nosti ne päälaelleen. " On se. Oiskohan se... ON!" Ani hihkas huomatessaan Gustavin. " Taas mennään." sanoin huokasten ku Ani tarttu mun kädestä. Laskin aurinkolasit silmilleni.
Ani käveli tien yli ku autoja ei tullu ja raahas mua perässään. " Gustaav!" Ani huudahti heilutellen kättään. Gustavin huomio siirty huutoon ja käänti katseensa meihin. Se nosti kättään heilauttaen sitä meille. Kuulin sen sanovan jotain, mitä en kyll todellakaan ymmärtäny ja se hävis keikkabussiin sisälle. Pian se laskeutu portaat taas ja jäi odottaa ett me oltiin sen luona.
" Moi." sanoin hymyillen pienesti ja vilkasin Ania. Gustav nyökkäs tervehykseks vielä. Sitten ne jäi Anin kanssa kattomaan toisiaan ihan hiljaa, ja pyöräytin silmiini, ja sit huomasin Tomin, Georgin ja Billin tulevan bussista.
Hymy nous munkin kasvoille, nähessäni Billin hymyilevän ja kattovan mua. Tervehin Tomia ja Georgia ja katoin Billiä hymyillen ku se käveli mun luo.
" Mennään tuonne päin." sanoin hymyillen ottaen Billiä kädestä ja vedin sen mukanani kauemmas toisista, bussin toiselle puolelle. Käännyin sit Billiä päin ja vedin aurinkolasit päälaelle. " Eikö sua koskaan väsytä laulaa samoja kappaleita kerrasta toiseen?" kysyin hymyillen. Bil kohautti hartioitaan. " Eei. Ei siinä tylsisty, jos se on sun kohtalos." Bill sano hymyillen ja kallisti päätään. Nyökkäsin hymyillen ja vedin Billin hellästi kädestä pitäen lähemmäs. Nähtävästi se ymmärti mun pienoisen vihjeen, sillä se tuli ite lähemmäs mua lopulta, mutt kiusallani peräännyin taaksepäin, kunnes törmäsin bussin kylkeen. Bill ahisti mut siihen, joka ei haitannu mua tippaakaan. Bill paino suukon mun poskelle virnistäen pienesti. Katoin sen silmiin, ja hymyilin pienesti, kallistaen päätäni hieman. Pian Bill paino suudelman mun huulille, johon vastasin tyytyväisenä. Kiedoin käteni sen kaulalle samalla ku Bill painautu hennosti mua vasten ja otti mua lantiolta kiinni.
Suutelin Billin pehmeitä ja kosteita huulia, enkä halunnu irrottautuu, en vielä.
" Kröhöm." kuulu rykäys äkisti ja irtauduttiin Billin kanss. Vein katseeni sivulle, ja näin Tomin nojailevan bussiin. " Niin?" Bill kysy hieman närkästyneen kuulosena. " Georg teki kahvia. Haluutteko te? Bill meidän pitää pian lähtee jo." Tom sano nostaen katseensa maasta meihin. Vein katseeni Billiin, ja se kääns päänsä mua kohti. " Otatko sä?" Bill kysy. " Mm.. Emmä tiiä. Meidän piti Anin kanssa hakee junaliput huomiseks.."" Kuletteko te junalla?" Bill kysy ihmeissään. Nyökyttelin päätäni. " Milläs muullakaan? Lentokone nyt olisi hieman liian iso." vakuuttelin Billiä. " Okei. Mennään käymään kuiteski sisällä." Bill sano painaen suukon vielä huulilleni ja otti sitten kädestäni kiinni, ja lähti vetää mua ittensä ja Tomin perässä.
Mentiin sisälle ja näin Anin juttelemassa Gustavin kanssa, nauramassa oikeestaan.

Georg jo samass toiki kahvikupin mulle, joten mun ei auttanu muuta kuin suostuu ja istuin pöydän ääreen Billin vierelle. Siemasin kuumaa kahvia hiljaa. " Ani hei, entäs ne junaliput?" kysyin Anilta. Ani toi katseensa muhun hymyillen. "Juujuu, kyllä ne kerkee." Ani vastas keskittyen taas Gustaviin. Huokasin pyöräyttäen silmiäni. " Mutt se menee varmasti kohta kiinni. Kello on hei jo puol kaheksan." sanoin. Parhaillaan se on jo menny kiinni. Nostin kahvikupin huulilleni ja join hiljaa. " Ööääh. Kai sit on pakko mennä ne hakemaan. Ei meillä muuten kyytiä ole." Ani huokas. Huomasin Tomin vaihtavan kummastuneita katseita Georgin kanssa. Noille pitäs opettaa vähän suomea. Siit tulis hauskaa. Hymyilin hiljaa itsekseni. Juotiin kahvit loppuun Anin kanssa. " No.. Kai meidän pitää mennä ne junaliput nyt hakemaan.." mumisin Billille.. Bill nyökkäs hitaasti, mutt sit se näytti saavan jonku mahtavanki älynväläyksen. " Hei. Mitä jos te kulkisitte meidän mukana?" Bill ehdotti ja katoin sitä kummastuneena. " Siis tehän voisitte kulkee tässä bussissa meidän kanssa." Bill selventi. Katoin sitä silmät pyöreinä.
" E-Ei.. En mä usko ett me vo.."" Käy mulle." Ani sano hymyillen. Katoin Aniin kallistaen päätäni.
" Ani ei me voida tunkee tänne." sanoin, ja siin vaiheessa iloitsin ett pojat ei ymmärtäny hölkäsen pöläystäkään suomenkielestä. " Miksei muka? Itehän ne meidät pyyti. "" Nii se oli Billin idea. Mistä sä tiedät käykö se näille muille?" kysyin suoraan. " No en tiiäkkään. Kysymällähän se selvii." Ani sano ja aukas suunsa kysyäkseen mutt nousin nopeesti ylös ja tartuin Ania käsivarresta. " Mennään ulos juttelee." mutisin vetäen Anin ylös. " Ööh, ihan hetki vaan." sanoin nopeesti pojille ja raahasin Anin mukanani ulos. Katoin Ania silmiin. " Ei me oikeesti voida tunkee tonne. Sitä paitsi mitä ne kaikki managerit sun muutki sanos?"" No en mä voi tietää. Mutt eiköhän se käyne muillekkin. Bill ite ehotti sitä. Älä väitä, etteikö suakin muka houkuta?" Ani kysy virnistäen. " No..." mumisin sanattomana. " Noni." Ani sanoi hymyillen ja huokasin pudistellen päätäni.
" Jokin mättää?" Bill kysy samass ja käännähin ympäri. Bill seiso portailla nojaten ovenpieleen. " Ei." Ani vastas ennenku kerkesin sanoo mitään. " Teillähän säästyy rahaakin, jos tulette meidän kyydissä." Bill sano. " Niin.. Tottah.." mutisin hieraisten niskaani. Ei rahasta kyllä pulaa tulis, meillä riittää sitä. Isä vielä anto mun omien säästöjen lisäks omiaan, vaikk en ois tarvinnu.
" Sittenhän te voitte tulla?" Bill kysy toiveikkaan kuulosena. " Kyllä." Ani vastas hymyillen. Bill nyökkäs ja siirti katseensa muhun. " Kai se sullekkin sopii?"" Joo......" sanoin hiljaa ja väänsin kasvoilleni hymyn. " Millon te lähette?" kysyin sitten. " Nyt illasta jo. Me saadaan huominen aikaa tutustuu Suomeen sit." Bill sano ja nyökkäsin hiljaa. " Eli meidän täytyy hakee laukut vielä hotellilta. Parempi ett lähetään jo nyt." Ani sano ja nyökkäsin. " Me tullaan pian takas." sanoin Billille ja se nyökkäs mulle.

Käytiin Anin kanssa hakee meidän jääkiekkokassit, joihin me oltiin tungettu meidän vaatteet ja muut tarpeelliset. Ne sit laitettiin poikien keikkabussiin.
Istuin hiljaa punaisella nahalla päällystetyllä, pehmeällä penkillä ajatuksissani. Mitähän isäki sanos jos näkis meidät täällä? Varmaan sais raivarin. Ja sit jos se kuulis viel minkälaine Tom on toisinaan, sit se ainaki sais varmaan hermoromahduksen. En tajuu yhenillanjuttuja, musta niissä ei oo mitään hauskaa, mutt Tomista kai on. No, se on omanlainen persoonansa.
Bill taas. Bill on erilainen suhteiden kanssa kui Tom. Bill haluu kunnon suhteen.
" Hei, mikä on?" Bill kysy äkisti tönäisten mua hennosti olkapäästä. Katsahin siihen. " Ei mikään. Mietin vaan miten kotona porukat pärjäilee." mumisin. Bill nyökkäs hiljaa. " Näyttää sua kyll vaivaavan joku muukin." Bill sano hiljaa. Nyökkäsin pienesti. " Mä vaan ett.. Mä en haluu tungeksii tänne teidän seuraan. Tom ja muut varmaan on menettämässä hermojaan ku me ollaan Anin kanssa täällä." sanoin hieman huolestuneena asiasta ja katoin Billiä. " Ääh, eikä oo. Mä puhuin niitten kanssa. Ei ne nyt eka innostunu, mutt kyll se sopii. Gustaville ainakin. Sillä näyttäis olevan jotain Anin kanssa." Bill sano hymyillen hellästi. Nyökkäsin pienesti. " Varmastikko? Niin, no Ani ainakin on ihan lääpällänsä." sanoin hymyillen pienesti hetken aikaa. " Varmasti. Gustavista vois sanoo samaa sitten." Bill sano kattoen pöydän pintaa. Kuuntelin hiljaa moottorin hurinaa, Billin hengitystä, omaa hengitystäni. Katselin ikkunasta ulos, hämärässä palavia katuvaloja. " Mitä ootte pitäny Suomesta?" kysyin hiljaa. " No.. Mä ainakin viihdyn tääll.. Ihmiset vaikuttaa mukavilta ja.. Täällä on siistiä.. Kaikki on kaunista.." Bill sano hymyillen hiljaa. " Niin talot, puistot kuin ihmisetkin.." Bill jatkoi hiljaa. Vilkasin siihen hymyillen, ku Bill sipas mun poskea pienesti. Bill istu niin ihanasti penkillä. Se nojas selkäänsä ikkunaan ollen muuten mua päin, toinen jalka penkillä koukistettuna, toinen lattialla, tyypilliseen poikatyyliin.
Bill otti mua kädestä kiinni hellästi. " Tuu tännepäin." se sano ihan hiljaa. Hymyilin hiljaa ja liikahin lähemmäs Billiä, nojaten selkäni Billiä vasten. Pidin Billin kädestä kii, ku se toi molemmat kätensä ympärilleni. Oltiin hetki hiljaa Billin kanssa, sanomatta mitään, nauttien vaan toistemme seurasta, läheisyydestä.
" Mä haluun olla sun kanssas.. Mä haluisin ett sä oisit mun tyttöystävä.." Bill kuiskas hiljaa mun korvaan. Nyökkäsin hiljaa.
" Mä haluun sitä myös." vastasin hiljaa, mutt silti mua vaivas yks asia.. " Mutt entäs sitten.. Ku teidän kiertue on ohi..?" kysyin hiljaa ja nostin katseeni Billiin. " ... Lähe mun mukaan tän jälkeen." Bill sanoi. " Mmm.. Mutt entäs muut?" kysyin hiljaa. " Mitä niistä?"" Tuskin ne haluu mua mukaan.."" Kyllä ne suostuu.. Sitä paitsi, Tomkin aina raahaa joskus mukaan jonkun tytön yön ajaks." Bill mutis kuulostaen paheksuvalta. " Nii, yöks.. Mä oisin pitempään.." huokasin. " Niin... Kyllä ne suostuu lopulta.." Bill sano hiljaa.. " Toivotaan..." sanoin hiljaa. Musta ois ihanaa lähtee jonnekkin pois, edes vähäks aikaa.. Mutt.. Mä en voi.. Mulla on koulut kesken, ja isä.. Isä ei päästäs.. Ja mulla tulis ikävä niitä, Ania..

Suljin hiljaa silmäni, mua rupes väsyttää kauheesti. Ei se ihmekkään ollu, olihan jo yö. En tienny missä päin bussia Ani oli, varmaan Gustavin kanssa ylhäällä. Hiljalleen, mä vaivuin kai uneen..
" Bill hei mul...""Shhh!" Bill sihahti nostaen sormen huulilleen, ku Tom tuli bussin alakertaan pölisten jotain. Tom kahto hetken Billiä, sitten mua. Bill viittoili Tomille ett mä nukahin, ja Tom nyökkäs hiljaa. Se häipy pian takas yläkertaan.
Bill paino hellän suukon mun hiuksiin ja nojasi päänsä taakse, sulkien silmänsä, antaen itsensä nukahtaa.

*

* Taas uusi osa. :D Kerkiin kirjotella näitä vaikka kuinka monta odotellessani kommenttejanne >:D No, te tuskin vietätte koko aikaanne suunnitellen tarinoita tai muuten vain ollen koneella koko päivää ((: Joo, oon kone riippuvainen :'D Mutta mielipiteitänne kaipailisin, sillä ei tätä oo yhtään kiva laitella nettiin, jos kukaan ei lue :( Kiittoooosssh<3.*