" Itketkö sä?" Bill kysy, ja pien hymy käväs sen huulilla. " En! En itke." sanoin ja pyyhkäsin kädelläni silmiini. " Etpä niin." Bill mutis hymyillen, ja paino suudelman mun huulille.
Painoin huuleni Billin huulia vasten, ja vastasin suudelmaan, luvaten samalla, että tulisin aina rakastaa Billiä.

--

Virnistin ilkikurisesti ja nappasin Billin mun syliin ja kannoin sen sohvalle. Laskin sen alas ja kömmin ite päälle.
Suutelin sen kaulaa, niskaa ja siirryin lopulta takas huuliin ja painoin niille pehmeille, kosteille huulille voimakkaan, lämpimän, kaipaavan suudelman.
Ujutin mun kädet Billin vyötärölle, paidan alle, ja sivelin sen lämmintä, pehmeää ihoa. Revin sen paidan lopuks pois ja paiskasin maahan.
' Haluun sua.. Mun on pakko.. Sä oot liian kaukana... Haluun lähemmäs..' ajattelin suudellen Billin rintakehää, kun se tarttu mun lippikseen.
Nostin katseeni inahtaen. " Älä pliis ota sitä." inahin kattoen sitä koiranpentuilmeellä. Bill kahto mua hymyillen - mutt sitte se virnisti ja heitti lippiksen lattialle. " Ääk! Se vahingoittu." kiljasin kattoen säikähtäneen lippistä. " Eikä, se on vaan lippis." Bill mumis näykäten mua huulesta, ett sais mun huomion takas itteensä. " Eii, se on mun elämän suuri rakkaus." virnistin Billille. " Mikäs mä sit oon?" Bill töksäytti. " Sä.. Sä oot sitten vaikk..Mun.. Mun.. Mun mies." sanoin virnistäen. " Mm.. Ja sä oot mun nainen." Bill virnisti ja suuteli mua.
Naurahin ja vastasin siihen suudelmaan innolla. Tartuin Billin vyöhön, ja auoin sitä samall ku suutelin Billin kaulaa.
Lopult se lähti, ja koht meillä molemmillakaan ei ollu housui, vaan bokserit.
" Tom..?" " Nii?" " Joku voi tulla ihan hyvin alas." Bill mumis. " Ääh, mitä välii." mumisin ja suutelin sen rintakehää.
" On sill välii, sillä ih...." " Hankkikaa huone!" kuulu samass Georgin töräys. Bill työns mut pois. Huokasin pyöräyttäen silmiini ja nousin istumaan. " Mökötän sulle nyt.." tuhahin ja ristin käteni puuskaan mököttäen sohvan toisess reunass.
" Ääh, Tom älä viiti.." Bill mumis kattoen ku Georg hävis takas yläkertaan ja sit se tölläs mua. Vilkasin siihen enkä sanonu mitään - kunnes äkisti Bill tarras mua käsivarrest ja vetäs syliinsä itteensä vasten.
Bill paino mun pään sen rintakehälle hellästi, ja toi sitten kätensä mun vartalon ympäri.
Katoin hetken tyhmänä telkkaria josta tuli joku chatti, ja nostin katseeni sitten Billiin. Se hymyili mulle vienosti, ilkikurisesti.
Mumahin jotain ja laskin pääni takas samalle paikalle, ja vein käteni Billin vartalon ympäri, ja rutistin hetken lujaa, sitten hellensin otetta.
Suljin silmäni, ja kuuntelin Billin sydäntä. Se hakkas melko lujaa, välillä rauhottuen, välillä lyöden nopeammin. Hymyilin itsekseni, vaipuen hiljattain uneen..

Heräsin kummalliseen rähinään aamust. Raotin silmiini väsyneen. Mumahin jotain ja katoin Billiä. Pien hymy kareili sen huulill ku se nukku, ja se hymy tarttu muhunkin. Huomasin sit telkkarin...
Jooh.. Se näytti lumisadetta..
Vedin toisen käteni pois Billin ja sohvan välist kurottaen kaukosäätimeen ja suljin telkkarin.
Ei hitto.. Ei voinu väsyttää näin paljoo..
Laskin pääni takas paikalleen ja suljin silmäni. Kai mä voisin nukkuu viell hieman.
Mutt ei siit mitään tullu, ku keittiöst alko kuuluu kattiloiden kolinaa. Seuraavaks lusikoitten ja muitten.
" Hemmetti porukka yrittää nukkuu tääll viel!" huusin keittiöön, ja Gustav ilmesty oviaukkoon.
" Sorg, en huomannu teit." Gustav sano virnistäen ja häipy näkymist.
Nostin katseeni Billiin, ku se liikahti ja alko mumista jotain epäselvää. " Mitä?" kysyin kummastuneen. " Älä helvetti huuda siin.." Bill mumis unisena. " Aa.. Anteeks.." mumisin ja painoin suukon sen huulille, ja laskin sitten pääni takas sen rintakehälle, ja annoin itteni nukahtaa.

Heräsin jotain 12 jälkeen, jolloin Billki oli hereill. " Mm.. Huomenta.." mumisin. " Huomenta." Bill sano selvästi virkeenpänä, ja paino suukon mun päähän. Hymyilin pienesti ja kömmin istumaan.
Hieraisn silmiini, ja vilkasin lattialle.. ' Vaatteet...' mietin hiljaa ja noukin ne ylös.
Nousin väsyneen ylös ja raahasin itteni yläkertaan, ja sit suihkuun.
Aukasin suihkun ja kiljasin kylmän veden pudotessa mun niskaan.
" Mitä sä teet siell?" Bill kysy oven takaa.. " Öö... Oon suihkuss.." mumisin vilkasten ovelle.
Päätin pestä kerranki mun rastat kunnolla.
' Mm.. Mun pitäs kertoo Billille siit turvamiesjoukost.... Se ei tiiä viell mitään niist.' mietin hiljaa.. ' Kai mun pitäs kertoo sille... Mutt... Se voi saada hermoromahduksen jos meidän ympärill pyörii nykysin aina jotain sumopainijoit.. Ja sit ku se kuulee ett on kokonainen jengi mua tai meit vastaan..' ajattelin kattoen kaakeloitua seinää.. Huokasin raskaasti. " Phiih... Pakko sille on kertoo..." mumisin.
" Kertoo mitä?" Bill kuiskas mun korvaan ja tunsin samass sen kädet mun ympärillä. Hätkähin ja vilkasin olkani ylite siihen. " Öhhmm... Tuota... Tää asia on aik.. - Inh!" värähtäen tuntiessani puristuksen elimessäni.
Vilkasin varovasti alas, sitten Billiin. Se virnisti mulle flirttailevasti.
" Mitä sä...teet..?" kysyin hiljaa, lähes kuiskaten Billin jatkaessa välillä hentoa, välillä voimakkaampaa puristelua. " Tuotan sulle mielihyvää, ku eilinen jäi vähän kesken." Bill kuiskas painaen suukon mun olkapäälle.
Vavahdin taas.
Mun pää painu hiljattain hieman takakenoon, ja suljin silmäni, pien irve kävästen kasvoilla.
Mun hengitys alko tiivistyy, ja pian tunsin lauenneeni. ' Hienoa Bill... Saat ite siivota seinät..' ajattelin ja käännyin Billiä päin ja painoin huuleni sen huulille ja työnsin sen seinää vasten.
Suutelin sitä ensin hellästi, sitten hieman voimakkaammin, lopulta intohimoisesti.
Päätin kostaa Billille, ja hivutin käteni huomaamattomasti alemmas, ja otin Billin elimen hellään puristukseen. " Kosto elää." kuiskasin Billin korvaan, ja liikutin kättäni hitaasti, kevyessä puristuksessa edestakaisin.
Katoin Billin kasvoja, kun sen silmät painu kiinni, ja se nojautu seinään entistä enemmän. Virnistin itsekseni, ja painelin suukkoja sen kaulalle.
Jatkoin työtäni rauhassa, mutt nopeutin sitten hieman, tehdäkseni siitä Billille erityisen nautinnollista.
Bill äännähti, ähkäs, ja sitten se tapahtu - sekin laukes.
Hymyilin tyytyväisenä ja laskin hellästi irti siitä.
Painauduin Billiä vasten ja kuiskasin sen korvaan kolme sanaa: " Mä rakastan sua." Vetäydyin kauemmas hymyillen.
" TOM! BILL! Tulkaa alas, täällä kysellään teitä!" Gustav huuti samass. Katsahin ovelle nopeesti, mutt onneks kukaan ei yrittänyt edes rynnätä sisään.
" Hemmetti.." mumisin ja nappasin suihkun ylhäält ja pesin paikat nopeesti.
" Okeih, mennään sit." Bill mutis ja nappas meille pyyhkeet.
En viittiny pukee, laitoin pyyhkeen vaan lanteille, koska en aikos nyt viipyy yhenkään vieraan luona.
Lähin alakertaan. " Mitä nyt?" mutisin ja pysähyin äkisti portaiden päähän.
Bill tuli pian mun peräss, mutt sill oli kaikki vaatteet päällä, harmi.
" Niin, voisitko sä selittää tän?" Georg kysy kädet puuskass kattoen mua syyttävästi.
Ovella seiso 4 isoo tyyppiä. Niillä oli musta puku, ja mustat aurinkolasit päässä.
" Öhh.. Niin tuota..." " Ettekö ole kertonut vielä? Teitä tullaan tästä lähtien vartioimaan joka sekuntti, kunnes vihamiehenne on saatu kiinni." yks tyypeist kerto, ja läppäsin käden otsaani.
 Nyt kaikki oli menetetty, Bill sais raivasin, Georg sekois, Gustav ehkä pysys järjissään.
" M-i-t-ä-?-!" Bill kivahti kattoen tyyppejä suu auki, sit mua. " Mä oisin kertonu, mutt sä ett antanu." inahin puolustukseks.
" Tom helvetti sun kanssas!" Bill murahti jo käsi ilmass heilahtaen kohti mun poskee, ku se pysäyttikin sen. Vilkasin sen kättä kummissani. " No, anna tulla." sanoin huokasten. Bill kahto mua pitkään murhaavasti, empien. " En." Bill mutis ja häipy marssien yläkertaan.
" Meille kelpais se selitys." Georg toisti. " Jooh... Mä käyn pukee eka..." mumisin ja häivyin itekki yläkertaan, tajuten samall, miten pahass pulass saattasin olla nyt Billin kanss, meill muutenki oli ollu jo tarpeeks hässäkkää täss...

--

Noniin... Osa 20.. Sori ett sen tulemisess kesti, mutt mulla on ollu täss kaveri jo 3 päivää ja se lähtee tiistain vasta^^ Mutta, kommentteja, mitä piditte?