Tilaisuus:

Nousin istumaan väsyneenä, ja hengästyneenä. Nousin ylös ja kävelin ikkunalle. Siirsin verhot syrjään ja aukaisin ikkunan. Työnsin pääni ulos siitä, ja hengitin raikasta, viileää ulkoilmaa. Katselin ulos hämärään, ja kuuhun, joka paistoi taivaalla. Oli täysikuu, ja hyvin kaunista. Tähtitaivas tuikki loistavana. Värähdin kylmästä, ja vedin pääni sisään ja suljin ikkunan.
Laitoin verhot takaisin ikkunan eteen ja nojasin selkäni ikkunaan.
Minua kauhistutti pelkkä ajatuskin, että se teini veisi Tomin minulta... - Taisin olla liian töykeöä Tomille...- ajattelin hiljaa.. En saisi enää kuitenkaan nukuttua, joten kävelin hiljaa ovelleni. Aukaisin sen ja hipsin käytävään. Kävelin pari askelta vasemmalle, Tomin huoneen ovelle. Nielaisin ja koputin siihen hiljaa.. Katselin lattiaa hiljaisena allani, kun Tom aukaisi oven.
En kehdannut katsoa häntä.. " Bill.. Mikä sinulla...." Tom aloitti sanojaan, kun vain kävelin sisään huoneeseen suoraan Tomin syliin. Kiedoin käteni hänen vartalonsa ympärille tiukasti, ja painoin pääni hänen rinnallensa. Katsoin maata hiljaa kauempana, enkä sanonut mitään. Tom katsoi minua ihmeissään, ja lopulta hän sulki oven, ja toi kätensä ympärilleni.
Halauksemme kesti pitkään, sillä en halunnut irtautua. Olimme siinä varmaan 20 minuuttia, kunnes uskalsin puhua.
" Tom... En halua menettää sinua. En halua että lähdet luotani pois koskaan.... Anna anteeksi minulle..." sanoin nopeasti, kuitenkin melko hiljaa.. " Bill, et menetä minua. En ole lähdössä minnekkään luotasi, en ikinä.. Ja minun tässä anteeksi pitäisi pyytää.." Tom kuiskasi minulle. " Ei.. Minä olin väärässä.. En kuunnellut sinua.. Mutta en vain halua että.. Pelkään että se tyttö vie sinut minulta.." sanoin Tomille nostaen kasvoni häntä kohden, ja katsoin häntä kyyneleiden täyttämillä silmilläni. Kasoiltani näkyi, kuinka paljon pelkäsin menettäväni Tomin, kuinka paljon pelkäsin jonkun vievän hänet minulta. " En välitä siitä tytöstä. Hän vain tuli äkisti kun olit lähtenyt ja veti minut sinne." Tom selitti ja nyökkäsin hiljaa.. " Mutta.. Miksi et työntänyt häntä pois, vaan otit häntä lantiolta kiinni?" kysyin häneltä, ja kyynel vierähti poskelleni. Juuri kun aijoin pyyhkäistä sen pois, Tom pyyhkäisi poskeani. Nyyhkäisin hiljaa. " Bill, yritin kyllä työntää, mutta tiedäthän etten halua kohdella naisia pahasti.." Tom selitti, ja en tiennyt halusinko uskoa sitä, mutta uskoin kuitenkin lopuksi. " Luotan kyllä sinuun, Tom, se vain unohtui kun näin sen tytön... lähelläsi..." sanoin ja painoin pääni takaisin hänen rinnalleen.. " Hysss...Ei jutella nyt enää siitä.. Ollaan vain tässä..." Tom sanoi hiljaa, ja nyökkäsin hitaasti. Suljin silmäni, ja huokaisin syvään. En lähtenyt siitä pois, ennenkuin jalkani alkoivat pettää väsymyksestä.
Tom otti minut kiinni käsivarsilleen, ja kantoi vuoteellensa. Hän laski minut alas, ja mutisin jotain väsyneenä. Katsoin Tomiin, ja vedin hänet vierelleni. Vein käteni tiukasti hänen ympärilleen, ja nukahdin hiljalleen. En halunnut hänen lähtevän, siksi otin kiinni hänestä..


" Tom...Älä... Älä jätä minua... Tarvitsen sinua.. Rakast..." mumisin unissani tuskissani, kunnes Tom herätti minut. Aukaisin silmäni ja nousin istumaan hengätyneenä..."Ei...." kuiskasin hiljaa, samalla kun Tom katsoi minua huolestuneena.. " Bill, olen tässä.. En mene minnekkään, sillä rakastan sinua.." Tom sanoi hellästi ja veti minut syleilyynsä. Halasin häntä tiukasti, enkä päästänyt pitkään aikaan irti.
Irtauduimme lopulta, ja Tom painoi vielä suukon päälaelleni, ennenkuin nousimme. Kävelin viereiseen huoneeseeni ja puin ylleni. Kaivoin sitten meikkini esiin, ja laittelin silmäni kuntoon. Hiukset  vain harjasin, en jaksanut laittaa niitä nyt.
Kävelin takaisin sitten Tomin huoneeseen, ja menimme yhdessä syömään. Otimme ruokaa lautasille, ja menimme terassille syömään.
Katselimme ulos, kuinka järvi kimmelsi kaukana.. Huokaisin syvään, ja söin hiljaa puuroa lautaseltani.
Ruokailun jälkeen, lähdimme Tomin kanssa varaamaan meille pukuja häihimme. Astelimme liikkeeseen, ja lähdimme omille teillemme kiertämään. Otin melkein samanlaisen, kuin aikaisemmin, paitsi kravaatti oli tummemman sininen.
Tomista en tiennyt, mutta arvelin hänen ottaneen punaisen solmion. Gustavilla ja Georgilla oli puvut vielä tallessa, vaikka Georgkin puku olikin rähjääntynty tappelussa, se oli vain mennyt likaiseksi, joka oli lopuksi pesty puhtaaksi.
Minua jännitti huominen.. ´
Lähdimme lopulta liikkeestä, ja joku hakisi pukumme huomenna heti aamusta puolestamme.
Hapuilin Tomin käden omaani ja kävelimme rauhassa kotia päin..

Seuraava päivä:

Minua hermostutti.. Kävelin ympyrää keskellä huonetta, jossa olin. Olin pienessä mökissä kappelin vieressä. Kävelin peilin eteen, ja katsoin itseäni. Puku sopi minulle täydellisesti, ja näytin ihan hyvältä omasta mielestäni. Mutta hermoilin. En tiennyt miksi, minua vain hermostutti, ja jännitti..
" Bill, nyt on viimeinen hetki rauhoittua. Kohta pitää mennä. " Georg sanoi minulle taputtaen olkaani, ja nyökkäsin hänelle.
Vedin syvään henkeä, ja päästin kaiken sitten ulos. Suljin hetkeksi silmäni.. Nyt minun pitäisi mennä..
Kävelin huoneen ovelle, ja aukaisin sen. Astuin ulos möksitä ja suljin oven. Kävelin kappelia kohti,, ja hengitin syvään.
- Tänään se tapahtuu.. Tomista tulee mieheni..- ajattelin viime hetkellä, ennenkuni astuin kappeliin.
Huomasin väen nousevan ylös hiljattain kappelissa, ja Tom seisoi jo alttarilla. Olimme sopineet, että Tom menisi ensin alttarille. Hymy nousi kasvoilleni, kun näin hänet puku yllä. Tiesin että Tom ei nauttisi sen pukemisesta, mutta oli luvannut pitää sitä tänään.
Kävelin hitain askelin alttarille, Tomin vierelle. Georg seisoi vasemmalla puolellani, ja Gustav Tomin oikealla puolella.
Väki istui, ja pappi alkoi puhumaan: " Rakkaat sukulaiset, ystävät ja läheiset. Olemme kokoontuneet tänne tänään, juhlimaan Tomin, ja Billin vihkimistä." Pappi puhui, ja puhui kaikkea, ja kuulin kameroiden käyvän, kun jotkut ottivat kuvia häistämme.
Kappeli oli koristeltu kauniisti, vaikka se oli muutenkin hyvin kaunis. Paikalle oli tuotu kauniita kukkia, ruusuja enimmäkseen, ja valkeita sellaisia, sekä muutamia punaisia. Tuli meidän omien puheidemme aika. Minä aloitin omallani ensin.
" Tom.. Olet ollut veljeni, ja tärkein henkilö minulle niin pitkään kuin jaksan muistaa. Olemme viettäneet useita hauskoja hetkiä, ihan lapsista asti. Tiedät kaiken minusta, ja minä sinusta. Emme ole salailleet toisiltamme mitään, emmekä valehdelleet toisillemme. Olemme voineet kertoa kaiken suoraan toisillemme, vaikkakin jotkut asiat ovat olleet hankalia. Olemme riidelleet useasti, mutta olemme saaneet ne sovittua.
Nykyaikoina, huomasin vahvoja tunteita sinua kohtaan, jotka eivät ole vain veljellisiä tunteita, vaan paljon enemmän. Huomasin, että olen rakastunut sinuun, täydestä sydämestäni, mielestäni, sielustani. Minun oli vaikea kertoa sinulle niistä, ja yritin jopa paeta tunteitani aluksi, kunnes lähdit perääni. Mutta nytten, minun onnekseni, ne tunteet eivät jääneet yksipuolisiksi, kun ne löysivät vastarakkauden, sinulta. En voisi rakastaa sinua enempää Tom, vaikka tuntuu, että rakkauteni sinua kohtaan vain kasvaa päivä päivältä.." kerroin hänelle, ja katsoin häntä koko ajan silmiin. Hänen kasvoillaan oli paistanut hymy koko ajan, ja siitä tiesin, että en ollut mokannut, ainakaan pahasti puheessani. Sen kirjoittaminen oli ollut vaikein asia elämässäni, sillä en tiennyt, löytäisinkö oikeita sanoja koskaan.
" Bill, tiedät kuinka paljon sinua rakastan, ja se.. Se on kasvanut suuremmaksi päivittäin. Meidän välillämme on aina ollut erityinen yhteys, side, joka on kestänyt läpi vuosien. Olemme tukeneet toisiamme vaikeissa tilanteissa, ja antaneet kaikkemme toisillemme, tai niin ainakin luulen. En ole hyvä kirjoittamaan mitään, mutta yritin panostaa kaikkeni tälle päivälle. Päivälle, jolloin meidän elämistämme tulisi yhtä.
Lupaan sinulle Bill, että tästä päivästä lähtien, tulen hemmottelemaan sinut pilalle. En päästä sinua hetkeksikään silmistäni, sillä en koskaan saa sinusta tarpeekseni. Lupaan, että et tule katumaan tätä päivää, kun menet kanssani naimisiin, etkä tule katumaan päätöstäsi, että koskaan edes nait minut. Meidän elämämme, siitä tulee olemaan tästä lähtien täydellistä, sillä en tietäisi yhtään parempaa tapaa elää, kuin olemassa sinun kanssani. Tiedän että muut tulevat vielä olemaan kateellisia minulle, kun minulla on noin hyvännäköinen puoliso kuin sinä." Tom sanoi minulle, ja tunsin hänen sanojen tulevan suoraan hänen sydämestään. Kyyneleet olivat lähellä nousta silmiini, mutta hillitsin itseni.
Sitten, Georg ja Gustav ojensivat sormukset meille.
" Tom Kaulitz, tahdotko ottaa Bill Kaulitzin mieheksesi, ja kunnioittaa ja rakastaa häntä, niin myötä-, kuin vastoinkäymisissäkin?" pappi lausui. Katsoin Tomia silmiin hartaasti. " Tahdon." Tom vastasi, ja hymy nousi taas kasvoilleni.
" Bill Kaulitz, tahdotko ottaa Tom Kaulitzin mieheksesi, ja kunnioittaa ja rakastaa häntä, niin myötä., kuin vastoinkäymisissäkin?"
pappi kysyi minulta, ja en empinyt vastaustani. " Tahdon." vastasin hänelle, ja pujotimme sormukset sormiimme.
" Voitte suudella." pappi sanoi, ja katsoin Tomia hymyillen, ennenkuin toin kasvoni lähemmäs hänen kasvojaan, ja huulemme koskettivat toisiaan. Suudelmamme oli hyvin pitkä, entistä rakastavampi ja lempeämpi kuin aikaisemmin.
Irtauduimme lopulta, ja lähdimme kappelista, kun väki heitteli riisiä niskaamme. Hymyilimme Tomin kanssa toisillemme, ja nousimme siihen valkoiseen limusiiniin, joka veisi meidät, ja hääväen läheiselle järven rannalle, siellä olevalle hirsimökille.
Istuimme autossa Tomin kanssa, olin hänen kainalossaan. Tom painoi huulensa huulilleni, ja vastasin hänen suudelmaansa onnessani. Suudelma oli pitkä taas, hyvin lempeä, hellä.. Juuri sellainen kuin Tom on. Mutta toisaalta, se oli myös kiihkeä, intohimoinen, ja hieman pervo, omalla tavallaan. Katselin häntä silmiin, ja sitten vein katseeni ulos. Katsoin auton ikkunasta näkyvää maisemaa, kunnes saavuimme mökin pihaan. Vieraat olivat jo paikalla, mutta se ei haitannut.
Astuimme autosta ulos käsi kädessä ja kävelimme mökkiin sisälle. Väki oli siellä, ja he hurrasivat meille. He tulivat jokainen vuorollaan onnittelemaan meitä, ja kiitin heitä koko sydämestäni.
Hetken kuluttua, onnittelujen jälkeen, aloimme syödä. Kävelimme Tomin kanssa hääkakun luokse, joka oli upean näköinen. Se oli kauniin valkoinen kermapäällysteinen kakku, jota koristi oikeat valkoiset ruusut. Otimme Tomin kanssa yhdessä kiinni kakkulapiosta, ja leikkasimme palan kakkua siitä meille. Hymyilin onnessani, ja menimme istumaan pian paikoillemme.
Hääväki otti itse kakkua, piirakkaa, kaikkea mahdollista mitä vain paikalta löytyi.
Otin lusikan käteeni, ja siihen palan kakkua. Nostin katseeni Tomiin, ja hymyilin syöttäessäni palasen hänelle. Tom teki saman minulle, ja söimme kakun palan niin loppuun, innostuttuamme syöttö-jutusta.

Hääjuhla kului, ja meillä oli hauskaa, ihanaa aikaa. Olimme jutelleet vieraiden kanssa, ja kun meillä ei ollut varsinaista morsianta, otimme yhden ruusun koristeista, ja viskasimme sen yhdessä Tomin kanssa. Kaikki miehet vieraista olivat ottamassa sitä kiinni, ja nauroin iloisena, kun Andréas sattui nappaamaan sen. Häntä itseäänkin nauratti, mutta lupasi meille mennä seuraavana naimisiin, kun löytäisi itselleen sen rakkaimmain henkilön.
Ilta saapui, ja hiljalleen häävieraat lähtivät. Lopuksi vain äitimme oli täällä isäpuolemme kanssa, joka oli kerinnyt työmatkoiltaan juhlaamme. Hän otti naimisiin menomme hyvin, eikä häntä se haitannut.
Halasin äitiäni lujasti, ja myös isäpuoltani, kun he lähtivät. He olivat rakkaita ja tärkeitä minulle, erityisesti äitini.
Jäimme kahden Tomin kanssa, ja menimme rantaan laiturille. Istuimme sen päähän, ja katsoimme veden pintaa, joka aalteili heikosti. " Vihdoinkin täysin yhdessä.. " Sanoin hiljaa, ja Tom nyökkäsi minulle. Painoin pääni hänen olkapäällensä ja huokaisin onnellisena. Pidin Tomin kädestä kiinni, ja puristin sitä hellästi. Kuinka tärkeä hän olikaan minulle.. Nyt olin varma, että mikään ei voisi viedä häntä minulta.
Kävelimme Tomin kansas sisälle mökkiin, ja lukitsimme ulko-ovet. Kävelimme makuuhuoneeseen.
Suljin huoneen oven, ja laitoin verhot kiinni. Riisuimme Tomin kanssa kenkämme.  Kävelin sitten Tomin luokse, ja suutelin häntä hellästi. Vein käteni hänen kaulallensa, suudellen häntä intohimoisesti, lempeästi. Painauduin Tomia vasten, ja kaadoin hänet lopulta vuoteelle.
Virnistin hänelle leppoisasti, ja kömmin hänen yllensä. Suutelin häntä, ja vedin hänen takkinsa pois.
Tom riisui minun takkini, ja rupesin aukomaan hänen solmiotaan. Pian sekin lensi pois, ja siirryin kauluspaidan kimppuun. Aukaisin siitä nappeja, samalla kun suutelin Tomia, ja hän riisui minua. Suudelmamme kehittyi entistä kiihkeämmäksi, ja niin myös aloimme riisua toisiamme nopeammin. Pian kauluspaitamme lensivät lattialle, ja housumme liittyi pian joukkoon.
Loppujen lopuksi, lähtivät muutkin vaatteet. Olimme alasti lakanoiden välissä, vain me kaksi. Kukaan ei voisi häiritä.
Niin siinä loppujen lopuksi kävi, että minä ja Tom rakastelimme, melkein läpi yön. Enimmäkseen vain suutelimme, ja hyväilimme toisiamme, välillä toki tapahtui muutakin.
Lopulta kävin Tomin vierelle nukkumaan, hänen lämpimään kainaloonsa. Pidin käteni hänen ympärillään, ja Tomin kädet olivat suojelevasti minun ympärilläni.
Nautin hetkestä, muuta en voinut sanoa. Emme riisuneet hetkeksikään sormuksiamme, sillä ne pysyisivät ikuisesti sormissamme, kuolemaan saakka.

Tämä ei loppunut tähän, jatkuu vielä osaan 30. saakka. Luulen, että se kuitenkin menee hieman 30 yli, sillä olen suunnitellut tähän vielä erittäin mukavan jutun (: .