Tom lysähti istumaan vuoteensa reunalle.
Bill on kaksoisveljeni, tärkein henkilö maailmassani, eikä hän tajua minun muuttuneen!
Onko se niin outoa, jos haluan samaa kuin he? Että haluan rauhoittua ja asettua aloilleni rakastamani naisen kanssa? Nähtävästi on.
Tom ajatteli näpräten sormiaan. Hän vei hiljaa katseensa vierellensä, kun joku istahti siihen. " Hei.." Mimi sanoi hiljaa. Tom ei vastannut mitään, laski vain katseensa takaisin käsiinsä.
" Mä en usko, ett Bill tarkotti loukata sua mitenkään." Mimi jatkoi hellästi katsoen Tomia koko ajan. " Ei tässä siitä ole kyse.. Se vaan.. Ei mitään.." rastapää mutisi. Mitä turhia hän menisi selittelemään asioita, kun ei tyttökään kuitenkaan uskoisi, eikä muutenkaan tuntenut toista, kuin vain nimeltä. " Kerro vaan. Yleensä puhuminen auttaa." tyttö sanoi lempeästi, ja juuri kun Tom oli aukaisemassa suunsa, jossain ja jonkun puhelin rupesi soimaan.
Mimi alkoi kaivelemaan laukkuaan ja löysi pian puhelimensa, nostaen sen korvalleen.
" Hei isä!... Äh, joo, mä oon kunnossa kyllä. Älä huolehdi... Mm.. Joo.. Mulla saattaa olla kuumetta, voi olla, että en pääse heti tulemaan sinne.. Okei, soitellaan, moi." tyttö puheli isänsä kanssa tovin puhelimessa, kunnes sitten sulki puhelin. " Niin..." Mimi jatkoi tuoden katseensa taas hoppariin. Tom toi hiljaa katseensa tyttöön.
Hetken he katsoivat toisiaan silmiin, kunnes Tom vei katseensa taas pois. Nykyisin hän oli myös ujompi tyttöjen suhteen. Varsinkin tässä tapauksessa, kun Tomin sydän pomppoili oudosti tytön lähettyvillä.
" Et taida haluta puhua asiasta?" Mimi kysyi lopulta. Tom pudisti hiljaa päätään. " Sori.." hän mumisi vaiteliaana. " Ei se mitään. Ymmärrän kyllä, eihän me kuitenkaan tunneta oikein, ja silti mä hillun täällä teidän kodissa ja vielä sun paidassasi." Mimi naurahti pienesti, saaden Tominkin nauramaan. " Kuuluisan Tokio Hotelin kodissa.." Mimi kuiskasi hiljaa. " Serkku olisi tästä niin kateellinen." Mimi virnisti pienesti. " Aika varmasti." hoppari sanoi hymyillen ja vei katseensa taas Mimiin. Tom huomasi väkisinkin, kuinka tyttöä kylmi, tämä oli selvästi jäätymäisillään paikallensa. " Heei, oisit sanonu että sua kylmää." Tom huudahti kääntyen enemmän tyttöä päin. Mimi katsoi mieheen merkitsevästi. " Ei se niin tärkeetä oo."" Onpas!" Tom jatkoi nostaen kätensä tytön otsalle. " Sulla on kuumettaki vielä. Mä käyn sulle särkylääkkeen, ja sit sä meet lepäämään." hoppari huolehti ja vavahti hieman tytön tarttuessa hänen käteensä.
" Sä huolehdit liikaa." Mimi hymyili hiljaa. Tom katsoi toiseen vaitonaisena. " Jonkun pitää kantaa huolta sustakin, kun oot kipee.. Mä tuun pian takas." Tom sanoi vetäen kätensä tytön kädestä ja nousi kadoten kylpyhuoneeseen.

Nojasin käteni altaan reunaan nielaisten. Sydämeni tykytti niin lujaa kuin pystyi, kun Mimi tarttui käteeni, omalla hennolla kädellään. Yritin rauhoittua, mutta se ei onnistunut. Tuo tyttö sai pääni sekaisin!
Suljin silmäni hetkeksi, hengittäen pari kertaa syvään ja otin sitten särkylääkkeen lääkekaapista. Kävin hakemassa keittiöstä lasin vettä ja palasin sitten tytön luokse.
" Tässä." sanoin ojentaen ensin lasin tytölle ja sitten lääkkeen. Odotin kun tyttö otti lääkkeen ja joi veden, ja otin sitten lasin tältä laskien sen yöpöydälle. " Nyt sä käyt lepäämään siihen." vaadin ja siirsin peittoa syrjään. " Mutt jos mä nukun sun sängyssäs ens yönki, niin missäs sä nukut?" Mimi kysyi kallistaen päätään. " Sohvalla tietty." vastasin, eikö se ollutkaan päivän selvä asia? " Täh? Et sä voi siinä nukkuu."" Miks en muka?" kysyin yllättyneenä ja kohotin kulmiani. " Ei se kyllä ole paras mahdollinen paikka, mutt en mä voi sunkaan viereen tunkee." sanoin vakavasti. " Miks et muka? Ei se mua haittaa." Mimi sanoi ja suuni loksahti auki pakostakin. Mimi naurahti. " Oliko se noin yllättävää?" Mimi virnisti. " Oli." mumisin hämilläni. " Mä oon kuule maannu niin monen jätkän kanssa samassa sängyssä, että yksi siihen lisäksi ei tee mitään haittaa." tyttö nauroi. Kallistin päätäni pienesti ja kohotin toista kulmaani. " Siis sä.."" Ei, ei sillä tavalla. Nukkunu vaan." Mimi korjasi hymyillen. " Aa, vai niin." mumisin ja heitin peiton tytön ylle. " Sä käyt nyt kuitenkin lepäämään, katotaan asiaa myöhemmin." sanoin ja kävelin ovelle, vetäen oven perässäni kiinni hiljaa.

Mimi nukkui parisen tuntia, Tom käväisi sillä välin Gustavin kanssa kaupassa, ja Bill vahti tyttöä. Tällä hetkellä miehet istuivat olohuoneessa istumassa ja katsomassa televisiota, vaikka ei sieltä mitään järkevää tullutkaan. Tom ja Bill sopivat juttunsa, mutta Tom ei kertonut mitään muuten asioistaan. Ei hän kehdannut, ajatteli, että velipoika, nuorempi, pitäisi tätä hömpsähtäneenä, mutta.. Kuitenkin, Tomin olisi päästävä kertomaan jollekkin. Mimille hän ei voinut, koska tämä saattoi liittyä tyttöön, eikä Gustaville, koska tämä ei oikein ollut tunteiden -mestari, Georg oli matkalla eikä Moritz muutenkaan ollut järkevin vaihtoehto ja sitten olikin vain Bill.
Bill oli paras.
Billy ymmärtäisi, sillä hän uskoi rakkauteen ensisilmäyksellä, hän tiesi paljon enemmän tunteista kuin hoppari, Bill on se romanttisempi kaksosista, vaikka eihän Tom koskaan ole edes yrittänyt olla sellainen, ja muutenkin. Tomin mieliala laski. Bill oli suorastaan täydellinen.
Hän ymmärtäisi naisten tunteita ja ajatuksia, ja osaisi kohdella heitä hellästi, kuin perhosta, jonka siipiin ei saa koskea, tai se ei voi enää lentää. Perhonen olisi sama asia, kuin naisen sydän.
Älä petä tai menetät iäksi.
Tom hätkähti.
Oliko hän kateellinen pikkuveljelleen?
Tom oli tottunut olemaan naisten suosiossa, tottunut siihen, että sai nämä ilman sormien napsautusta, vain valloittava hymy riitti ja mies omisti heidät, mutta sekään ei koskaan kestänyt pitkään. Bill oli naisten unelmamies. Naiset rakastuisivat hänen veljeensä täyttä pahkaa, Tomiin vain ihastuivat yhdeksi yöksi, ja Tom kaipasi vakavampaa.
Hänkin halusi naisen kainaloonsa viltin alle, hengittää syvään neidon tuoksuvia hiuksia ja hajuvettä, painaa tämän pään rintaansa vasten ja olla siinä kahdestaan.
Mutta nyt tuo ajatus tuntui mahdottomalta.
Hän oli jäänyt veljensä varjoon. Naiset eivät enää juosseet Tomin perässä huudellen rakastavansa tätä. He rakastivat Tomin julkisuutta. He halusivat päästä kitaristin julkisuuden avulla kuuluisiksi ja sitten lemppaisivat rastapään.
Tom hymähti itsekseen.
Hän oli siirtynyt terassille ulos miettimään asioita.
Juuri nyt hoppari ei halunnut nähdä veljeään, kun pohti, oliko kateellinen tälle, ja kai Tom oli.
" Miten tässä näin kävi?" Tom kysyi itseltään ja huokaisi laskien katseensa maahan, sulkien sitten silmänsä.
" Tom.." Mimin ääni sanoi ovelta ja Tom aukaisi nopeasti silmänsä vieden katseensa tyttöön.
" Sä heräsit.." rastapää sanoi hiljaa, nielaisten pienesti. Tyttö istui miehen vierelle. " Sun pitäs pysytellä sisällä, sä voit vilustuu uudestaan." hoppari jatkoi yhtä hiljaisella äänellä, joka kantoi hivenen huolta mukanaan. " Sä myös." Mimi sanoi lempeästi. " Tuu sisälle." tyttö jatkoi laskien kätensä hellästi Tomin polvelle. Tom laski katseensa käteen, ja otti sen varovasti omaansa. Se vain tuntui hyvältä. Hän nyökkäsi pienesti ja nousi sitten tytön mukana, laskien irti tämän kädestä ja katosi sisälle tämän perässä.

Tom istui nojatuoliin olohuoneeseen ja katseli kun tyttö käväisi jossain ja sitten Gustav ja Billkin ilmeni jostain takaisin. " Twister? Mistä sä ton kaivoit?" kitaristi kysyi solistilta, joka kantoi sen olohuoneeseen ja rumpali levitti maton lattialle. " Jostain kaapin perältä löysin." Bill vastasi katsahtaen Mimiin, joka palasi sitten miesten seuraan. Hopparin katse jäi hiljaa tyttöön, vain katsomaan ällistyneenä, tyttöä, joka vasta viime iltana oli kaatunut miehen syliin kuumeisena, nyt jo parantuneena siitä. Tomin katse jäi katsomaan keltaista niskasta sidottavaa toppia ja mustia farkkuja tytön yllä, tietämättä jonkun jo aavistavan kaiken.

[ 3. osa :DD ]

~ Tehtävä nro. 2 : Vastaa kuka on lempijäsenesi bändistä ja perustele miksi.

Oma:

Lempijäseneni on Georg, sillä hän on aina ihastuttanut minua olemuksellaan ja vihreillä silmillään. Rakastan vihreitä silmiä, ja Georg soittaa bassoa ja itsekkin soitan, Moritz jaksaa aina innostaa mua soittamaan bassoa pelkällä kuvallaan. Periaatteessa, en edes tiiä tarkalleen.. Se vaan. Georg on jotain sellasta, mitä itse haluun miehen olevan. Kai se on se pääsyy; - Georg on unelmamies. ( Säälin myös Georgia, kun ilkeät kaksoset kiusaavat. :D )