Onko toivoa enää jäljellä:

Katsoin Tomia odottaen hänen sanovan lauseensa loppuun, ja silmissäni näkyi kyynelten takaa toivoa.
- Sano se... Sano se Tom... Sano, että rakastat minua...- ajattelin toivoen, sydän hakaten rinnassa lujaa. Katsoin Tomia silmiin, vaikka hän välillä laskikin katseensa alas.
" Bill.... Minä... Minä... Tarvitse sinua... Tarvitsen sinut elämääni... En voi elää ilman sinua... En pysy järjissäni, jos en saa nähdä sinua päivittäin, jos en saa nähdä hymyäsi.. Bill, sinun on tultava takaisin kämpille, emme halua toista jäsentä Tokio Hoteliin, haluamme sinut.." Tom sanoi epätoivoisena, katsoen minua silmiin....
" Mutta... Olen itsekkin huomannut jotain... uutta... itsessäni.. Bill.... Pikkuveljeni..." Tom sanoi, pieni hymy kohoten hänen huulille hänen mainittaessa sanan 'pikkuveljeni', joihin katseeni aina välillä sortui. Halusin niin kovasti suudella niitä huulia, niin kovasti! Halusin! Haluan sitä! En kykene hallitsemaan halujani. Haluan suudella Tomia, nyt!
" Bill... Samana yönä kuin sinä huomasit tunteesi.. Luulen, että omani syntyivät silloin.. Bill.... Rakastan sinua... En halua menettää sinua.." Tom sanoi ja sydämeni tuntui kuin se pysähtyisi.. Olin niin kovasti halunnut kuulla nuo sanat, ja nyt sain kuulla ne..
" Voi Tom..." sanoin hiljaa kyynel valuen poskelleni. Tunsin, kuinka Tom suuteli sen pois poskeltani.. Se tuntui niin ihanalta.. Niin lämmin... Hiljaa, huomasin kuinka Tom toi kasvojaan lähemmäksi omiani, katsoen minua silmiin koko ajan.

Tunsin, kuinka sydämeni tuntui pakahtuvan onnesta. En olult enää jäykistynyt, olin rentoutunut, oloni oli mitä parhain..
Tunsin, kuinka Tom painoi huulensa hellästi omilleni.
Vastasin Tomin suudelmaan onnellisena. En ollut osannut kuvitellakkaan, kuinka ihanalta se tuntui, kuinka paljon olin sitä halunnut. Tunsin Tomin irroittavan kätensä ranteistani, ja pian tunsin niiden kietoutuvan ympärilleni.
Laskin käteni alas inahtaen hiljaa, sillä ranteet olivat kipeytyneet hieman Tomin otteesta. En välittänyt kivusta, vaan vein käteni Tomin ympärille, vetäen häntä lähemäksi itseäni hellästi.
Suutelin Tomin ihania, pehmeitä huulia, niiden suudellessa omiani. En halunnut lähteä siitä hetkestä ikinä pois, en halunnut, en.
Irtauduin lopulta Tomista ja katsoin häntä silmiin, onnellisena. Hymy loisti kasvoillani, huulillani.
" Et tiedäkkään miten paljon olen kaivannut tuota hymyä, sinua." Tom sanoi minulle hymyillen omaa ihanaa itseään, ja vastasin hänen hymyynsä, vaikkakin Tom veti minut heti takaisin uuteen suudelmaan, joka oli vielä ihanampi, kuin aikaisempi.
Tunsin Tomin painautuvan minua vasten ensin varovasti, lopulta kokonaan.
Tuntui ihanalta olla siinä Tomin kanssa, litistyä hänen ja puun väliin.

Hiljalleen, irtauduimme Tomin kanssa pitkän suutelun jälkeen. Olimme molemmat onnellisia, se loisti kasvoistamme. Lähdimme lopulta niityltä kotiamme päin, kävellen rinnakkain.
Värähdin pienesti, kun tunsin Tomin käden takamuksellani, mutta loin häneen vain pitkän, lempeän katseen, hänen virnistäen suloisesti minulle. Kävelin puistossa Tomin kanssa, mutta nyt vain normaalisti, kuin veljekset normaalistikkin.
Emme halunneet vielä paljastaa muille mitään.
Pysähdyimme istumaan penkeille, sillä Tomilla oli jotain sanottavaa minulle.
Katsoin häntä hymyillen lempeästi, ja odotin hänen kertovan asiansa.

" Bill... Mietin tässä vain että... olemmehan aina yhdessä? että mikään ei voisi erottaa meitä.." Tom sanoi hymyillen pienesti, heikosti kuitenkin.
" Tom... En voisi haluta mitään muuta enempää kuin sitä.." sanoin hiljaa lempeästi heittäytyen Tomin kaulaan ja halaten häntä. Tunsin Tomin käsien menevän kevyesti ympärilleni halaukseen, ja hymyilin itsekseni.
Ihmetyin, kun Tom työnsi minut kauemmaksi ja katsoin häntä kummastuneena. Tom katsahti ympärillensä, ja sitten virnisti minulle salaperäisesti ja suuteli minua lopulta.
Sydämeni läpätti tuhatta ja sataa rinnassa, tuntui että se kohta pomppaisi ulos sieltä. Vastasin Tomin suudelmaan onnessani, suudellen häntä hellästi siinä puiston penkillä, tuntien Tomin käden reidelläni.

Yllättäen.... Hätkähdin sen tapahtuessa. Tunsin kuinka jokin välähti nopeasti, ja toisenkin kerran.. Irtauduimme oitis Tomin kanssa ja huomasimme valokuvaajan. Nielaisin ääneen vilkaisten Tomin kanssa toisiamme pelästyneinä, kun olimme jääneet kiinni... Olimme pulassa... Pian koko maailma tietäisi tästä...
1459973.jpg