Ihanaa, tänään on mun synttärit, 14.v vihdoin (: Veli täytti 16.v perjantain 30.5 ja nyt se on kuttunu lauman kavereit tänään meille, MUN synttäripäivänä, murr. Reiluu.. Sill on... 4 kaverii... + mun vanhempi veli. Sit ois viell kai 3 tuloss.. Mutt yhen skootteri on rikki..  Toisellakin on kai jtn vikaa moposs.. Ja kolmannest en tiiä.. Mutt... Toisaalt.. Niitten tiet eroo nyt... Ku lähteevät eri kouluihin.. Joten se on sujut mulle.

Enempää enempi kuin valmiimpaa valmiimpi:

Katottiin Tomin kanss hiljaa sitä pientä lasta, joka oli meidä oma. Mä totuin jo pikku hiljaa ajatukseen, ett täst edes me oltas perhe.
"Mm... Ketä lapselle kummeiks...?" kysyin ku ajatus pälkähti mun päähän.. " Ömm... Georg ja Gustav vois olla.. Ne on kuitenkin tärkeimpii ystävii.." " Jep.. Ja Ashley vois myös... Jos ne suostuu..." sanoin, ja kummit tais olla jo sitten päätetty. Nopeeta..
" Billiä me nyt ei laiteta kummiks, ku se on sentään setä." totesin, ja Tom nyökytteli päätään. ' Suomalais-saksalainen lapsi.. Mitähän äiti ajattelee? Tai iskä... Voi jee...' ajattelin hiljaa, enkä paljastanu mun ajatuksii Tomille..
Lähettiin Tomin kanss vauvan luota, ja mentiin mun huoneeseen. Tom haki meille kahvia automaatist.
Siemasin höyryävää juomaa, ja katoin Tomii sit.. " Mitä me tehään tän jutun kanss?" kysyin lopult.. Tom kahto mua kummastuneen. " Minkä jutun kanss..?" " No tän.. Mä en tarkota, ett sun pitäs lopetta keikan heittäminen kiertueilla, mutt se lapsi tarttee myös isäänsä." sanoin. Mä en halunnu kasvattaa lasta yksin, enkä varsinkaan antaa sitä hoitoon.
" Ja sen isä aikoo myös olla sen luona. Mä en ota teitä kiertueelle mukaan, koska se on liian raskasta teille. Mutt usko pois, me keksitään jotain. " Tom sano uskottavasti. Nyökkäsin sille hiljaa juoden mun kahvia.

Pari kuukautta ja viikkoa meni silleen sairaalass ollen, mä olin toki kotiin päässy jo aikoja sitten, ja käytiin joka päivä meidän lapsen luona sairaalass.
Lopult, me oltiin nytkin siell. Me saatas tänään viedä se kotiin, ku se pääss pois keskoskopist, vai mikä sitten olikaan.
Meidän poika oli kulma täysin terve, nuori ja virkee poika. Me ei oltu päätetty viell sen nimee, ei edes puhuttu asiast. Tänään kyll ajattelin puhuu siit.
Ku työnnettiin nukkuvaa vauvaa rattais kotiin päin sairaalalt, päätettiin Tomin kanss asia, ett miten tää perhe pysyy kasass.
Sovittiin, ett Tokio Hotel heittää tän kiertueen loppuun parin kuukauden ajan viell, ja sit ne jää lomalle, ainakin vuodeks. Ja alkasivat sit heittää sen jälkeen aluks lähi kaupungeissa keikkaa.
Olihan se vaikee päätös, ja ei tiedetty viel mitä muut jäsenet sanois siit. Mutt onneks oltiin yhtä mieltä Tomin kanss yhest asiast: Molemmat halus, ett pojan isä on näkemäss ku poika kasvaa.
Katoin ku Tom työnteli rattait eteenpäin, ja poika nukku sikeesti vaunussa. Sillä oli ruskeat, pehmeet ja lyhyet hiukset jo.
" Tom...." aloitin varovasti, mutt oltiinki samass jo meidän kodilla. " Tai no ei mitään." sanoinkin ja aukaisin oven Tomille, ku se työnti vaunut sisään. Tom vilkas mua kysyvästi, ja samall huomattiin muut. " Heii.. Mä haluun nähä sen eka!" Ashley hihkas. " Se nukkuu!" sanoin hiljaa. " Ai..Sori.." Ashley mumis, ja kurkisti vaunuihin.
" Söpööö!" Ashley kuiskas, ja mua hymyilytti pienesti. " Tietysti ku se on Tomin näköne." sanoin, ja vilkasin Tomiin. Tom hymyili mulle viettelevästi, ja virnistin sille vaan. Työnnettiin vaunut olkkariin seinän vierustalle, ja vauva sai nukkuu siell rauhass, no melkein.
Georg ja Gustav ja Billkin kävi kurkkimassa sitä, ja hihkuvat sen suloutta.
Mä piilottelin hymyillen kahvikupin takana, no, en varsinaisesti.
Juttelin Tomin kanss keittiön pöydäss. " Tom.. Mikä me annetaan pojalle nimeks..?" kysyin, ja tiesin sen olevan yllättävä kysymys. " Ömm.. Ei mulle nyt tuu äkisti mitään mieleen... Mmm... Sami.. Ei....Nicodemus... Ei... Mitä sä oot ajatellu..?" Tom mumis hierasten niskaansa. " Mm... En itekkään mitään hirveesti..Kyll me se viell keksitään." sanoin ja nousin pöydäst. Huuhtelin mun mukin ja laitoin kuivumaan. Värähin ku tunsin kylmät kädet mun paidan alla, vatsalla. Seuraavaks suukon, useampia mun kaulalla.
" Toom..." mumisin hiljaa.. " En mä oo Tom..." kuulu möree ääni. Mun silmät laajeni ja käännyin ympäri.
Tom se oli kuitenkin. Se virnuili mulle ilkeesti. " Hitto ku säikytit." sanoin sille samall vieden mun kädet sen ympärille. " Mmm.. Onneks poika ei kuullu tota. " Tom virnisti. "Sit sun ois parempi tukkii mun suu jotenki." sanoin vihjaillen. " Jahas. Vihjaileeko neiti jotain?"
" Eei mitään ihmeitä." sanoin hymyillen ja vedin käteni pois livahtaakseni Tomin ja tiskialtaan välistä.
Mutt äkisti Tom vetäski mut itteensä kiinni ja huulensa mun huulille.
Tom suuteli mua pitkään, hellänä. Vastasin siihen, kunnes vetäydyin irti. " Hyvä poika." sanoin virnistäen ja taputin Tomia päälaelle.
Lähin sit olkkariin, ja katoin hymyillen toisii. Ashleylla ja Billilläkin näytti olevan hauskaa, ku lääppivät toisiaan sohvall.
" Älkää antako mun häiritä." totesin tahallani virnistäen ja kävelin poikani luokse seinän luo.
Se oli varmaan heränny just.
Värähin ku se rupes parkuu siin. Nostin sen mun syliin ja hyssyttelin sitä. " Ei mitään..öh...hätää.." sanoin, ja yritin rauhoittaa sen samalla tavalla kuin Chris joskus Katea.
Tajusin lopult, ett se oli nälkäne. Mun pitäs imettää...
Lähin yläkertaan, mun ja Tomin huoneeseen, ja vuoteella sit ruokin sen. Sanotaan, ett se kyll tuntu oudolt..
Lopuks, ku se oli saanu mahansa täyteen, aijoin röyhtäyttää sen, just ku Tom tuli sisään. " Ah, saatkin just röyhtäyttää poikas." sanoin virnistäen ja annoin pojan Tomille. " Miten mä muka..?" " Näin.." sanoin ja ohjastin Tomin oikeeseen asentoon. " Sit vaan taputat selkään pienesti kunnes se röyhtäsee.." sanoin ja kattelin ku Tom teki niin kävellen ympäri huonetta.
Lopult poika röyhtäskin möreesti. Naurahin hiljaa ja lähettiin sit alas.

Tom piteli vauvaa sylissään, ja mä kattelin sitä, samall ku se puristeli mun sormia. Toiset katteli meit ja vauvaa haltioituneina.
" Dante.... Tää poika näyttää Dantelta..." mumisin hiljaa.. " Oisko se hyvä nimi..?" kysyin ja nostin mun katseen Tomiin. Tom kahto mua yllättyneen, ja sit poikaa kallistaen päätään. " mm.. Voisi ollakkin." Tom sano, ja hymyilin.
Siit lähtien meidän poika oli Markus.
" Tuota.. Kysytäänkö nyt sitä kummi juttuu..?" Tom kysy hiljaa, ja katoin sitä hetken, ja vilkasin toisii. Nyökkäsin.
" Meillä ois teille kysyttävää.." alotin varovasti.. Georgin, Gustavin, Billin ja Ashleyn päät käänty meitä päin.
" Niin tuota... Muille paitsi Billille..Ymmärrät kyll kohta.." sanoin.. " Ku sä Bill oot mun veli, ja mun pojan setä.. Niin tuota... Suostusitteko te loput kummeiks Dantelle..?" Tom kysy sitten, ku mä en meinannu saada kysyttyy sitä.
Toisten suut loksahti auki, ja ne katto toisiaan. " Toki." Georg sano. " Mielellään." " Se ois hienoo!"
Olin ilone, ett ne oli halukkaita olee meidän lapsen kummit.
" Kiitti oikeesti. Teistä tulee parhaat kummit ikin." sanoin hymyillen, ja ne naurahti pienesti. " Mä hemmottelen mun kummilapsen piloille! Se on sit mun homma." Ashley hihkas ekana, ja naurahin. " Mä oon sit lapsenvahtina tarvittaessa." Gustav varasi. " Ja mä... öö...Jotain.." Georg sano naurahtaen, ja naurahettiin sille.
Otin sit Danten mun syliin, ja nousin ylös. " Bill.." alotin.." Haluisitko veljenpoikas syliin?" kysyin hymyillen. Bill kahto mua hetken ja sit pikkupoikaa, joka toljotti Billii silmät pyörein.
" Öh.. Joo.. " Bill sano naurahtaen hiljaa ja annoin poikani sille syliin. Korjasin Billin käden asentoja ja istahin sit takas Tomin vierelle. Tom toi kätensä mun ympärille ja painoin pääni sen olalle.
Kattelin Billii hymyillen, joka näytti pärjäävän hyvin Danten kanssa, vaikk se eka meinaskin ruveta itkee.
Suljin mun silmät hetkeks, ja taisin nukahtaakkin siihen.

Heräsin myöhemmin illalla ku Dante itki. " Mä en jaksais nyt.." mumisin ja lähin ylös syöttää sitä.
Olin nukahtaa pystyyn siihen, mutt sain just ja just sen syötettyy. Röyhtäytin Danten sit, ja nukutin sen uneen. Laskin Danten vuoteeseensa, joka oli nyt siirretty mun ja Tomin huoneeseen.
Peittelin Danten, ja lähin alas. Kävelin portait alas, ku ovikello soi. " Kuka siell nyt viell on..." mumisin ja kävelin ovelle ja aukasin sen.
Mun silmät pyöristy nopeesti, ja hetkessä mua ei enää väsyttänytkään.. " Äiti..."

Mitä äiti sanoo, kun kuulee lapsesta?
Selvittäkää ensi osasta (: