Pomppasin äkisti ylös vauvan itkua taas kuullessani. " Tom, herää." sanoin ja tönäisin Tomia vierelläni. " Äh, mitä nyt.. Ai joo.." Tom mutisi unissaan ja nousi ylös. Nousin kiireesti ja menin vauvojen luo.
"Shh.. Ei hätää.." sanoin hellästi vauvoille, ja nostin tytön syliini. Tom raahusti kohta huoneeseen ja otti Nicon syliinsä. Aloin laulamaan hiljaa vauvoille, ja keinuttelin tyttöä sylissäni.
Hiljalleen vauvat rauhoittuivat ja nukahtivat taas. Se oli varmaa, etten itsekkään enää saisi unta herättyäni ja laulettuani.
Laskin tytön sänkyynsä ja laitoin viltin ylle. Painoin suukon Nicolen otsalle ja lähdin Tomin huoneeseen pukemaan.
Ongin lattialta vaatteeni ja vedin ne ylleni. Kampasin hiukseni ja lähdin sitten alakertaan.
" Huomenta Gustav ja Georg." sanoin hilpeästi hymyillen ja istuin pöydän ääreen ja otin puuroa.
" Nukuitteko hyvin?" kysyin testatakseni vain. " Hieman huonosti, kun vauvan parku herätti, mutta Georg ainakin kuulosti nukkuvan kuin tukki." Gustav sanoi ja Georg virnisti. " En minä kuullut mitään itkua." hän totesi puolustautuakseen ja naurahdin hiljaa. " No, parempi sinulle." sanoin ja kuulin Tomin tulevan portaissa. Siemaisin mehua lasistani, ja katsoin Tomiin hänen tullessaan.
Pysäytin hänet ja vedin hänet lähemmäs ja suutelin nopeasti. Tom vastasi suudelmaani ja istui sitten vierelleni.
Aloin sitten syömään puuroani hyvillä mielin ja lisäsin siihen hieman hilloa.
Aamupäivästä vauvat heräsivät ja totta kai niillä oli suuri nälkä. Lämmitimme siis maitoa ja syötimme vauvoille tuttipulloista Tomin kanssa.
Sitten laitoimme ne vaunuihin ja lähdimme ulos vauvojen kanssa. Työntelimme vuorotellen vaunuja puistossa ja kadulla. Vältyimme onneksemme paparazzeilta ja faneilta, sillä muuten vauvat olisivat varmasti säikähtäneet kameran salamavaloa tai fanien kirkumista.
Pysähdyin äkisti paikalleni, ja Tom katsoi minua hölmistyneenä.
" Tom, miten me voimme pitää kiertueita nyt kun meillä on vauvat?" kysyin ja vein katseeni häneen. Tomin silmät laajenivat hiljalleen ja hän kohautti hartioitaan. " Ei hajuakaan.. Mutta ei niitä mukaan voi ottaa kuitenkaan." Tom sanoi ja nyökkäsin. " Entäs jos annetaan ne äidille siksi aikaa..?" kysyin.." Ai et hylättäs ne äidin hoitoon? Ei ehkä.." Tom sanoi pitämättä ajatuksestani ja huokaisin. " Ei kai auta kuin vetäytyä pois julkisuudesta, ja kun Nico ja Nicole ovat tarpeeksi vanhoja, voimme ehkä aloittaa uudestaan kiertueet." sanoin ja lähdimme jatkamaan matkaa sitten.
Istuimme puistoon penkille, ja vauvat nukkuivat taas makoisasti vaunuissa.
Emme tienneet mitään, että pusikossa sattui olemaan yksi paparazzi, ja hän räpsi meistä kuvia vaunujen kanssa huomaamattamme.
Pian lehdissä jokaisessa lukisi meistä ja pikku perheestämme.
Iltapäivä tuli, ja olin ylhäällä vauvojen kanssa. Järjestelin huonettani tilavammaksi ja toin loput vauvojen tarvikkeet sinne.
Nico sattui tekemään makoisat tortut vaippoihinsa, joten sain vaihtaa hänelle vaipat ja pestä hänet.
Laitoi Nicolelle suloisen vaaleanpunaisen puvun ylle ja Nicolle vaihdoin sen sinisen. Ne näyttivät todella suloisilta, ja en osannut muuta kuin leperrellä niille ja hehkuttaa niistä.
Otin Nicolen syliini ja keinuttelin häntä hellästi.
Alakerrassa ovelle koputettiin ja Tom meni avaamaan. " Äiti! Mitä sinä täällä?" Tom kysyi yllättyneenä kun äitimme oli oven takana ja tuli sisään. " Tom kultaseni, tulin tietenkin katsomaan teitä. En ole nähnyt teitä häämatkamme jälkeen ollenkaan." äitimme Simone sanoi ja Tom nyökkäsi. Kuulin keskustelua alakerrasta, mutta en tiennyt kuka tuli.
Katsahdin Nicoa, joka nukkui sängyssään. Hymyilin pienesti, mutta Nicole ei nukkunut, joten otin hänet mukaani. Poistuin huoneesta ja kävelin portaita las hitaasti, varovasti. " Bill kulta! Ihanaa nähdä sinut.. - mikäs sinulla siinä on?" äitini sanoi nähdessään minut ja nostin katseeni yllättyneenä häneen. Katsahdin Nicolea, joka katseli minua. " öhh.. vauva.." vastasin äidilleni ja hän tuli luokseni portaiden juureen. Pidin tyttöäni sylissäni ja äitini katseli häntä lumoissaan " Oijj, miten suloinen pikku tytteli, voi hellanlettas.." äitini hymisi ja Nicole rupesi itkemään äkisti. " Voih, ei hätää.... Ei mitään hätää, kaikki on hyvin.." sanoin hiljaa ja keinuttelin tyttöä sylissäni ja kuljeskelin olohuoneeseen Georgin ja Gustavin luo.
Hiljalleen Nicole lakkasi itkemästä ja istuin nojatuoliin. " Katsos ketä tuossa on. Siinä on Georg-setä, ja Gustav-setä." sanoin hellästi vauvalle ja äitini katsoi minua hölmistyneenä eteisestä. Tom seisoi hänen takanaan.
Äitini riisui ulkovaatteensa ja istui sohvalle meidän seuraksi. Hän katsoi uskomatta silmiään vauvaa, ja kun Tom ilmestyi paikalle Nicon kanssa, hän oli pyörtyä. " Mi-mistä te vauvat.. Tai siis.."" Me kävimme adoptoimassa eilen Tomin kanssa heidät, äiti." vastasin. " He ovat meidän omia nyt, ja sinä olet heidän mummonsa." sanoin suoraan niinkuin asia oli. " Tämä on Nicole, ja Tomilla on Nico." kerroin ja nyökkäsin Tomia päin. " Uskomatonta.. En olisi uskonut teistä näin.. ainakaan näin pian.." äitimme sanoi ihmeissään.
Hymyilin pienesti hänelle ja vauvalle.
" Haluaisitko pidellä häntä?" kysyin äidiltäni hymyillen. " Mielelläni.." hän vastasi ja nousin ylös ja kävelin hänen luokseen. Annoin Nicolen hänelle varovaisesti syliin, eikä hän tällä kertaa itkenyt. Istuin Tomin vierelle, ja katselin äitiämme vauvamme kanssa.
" Suloinen vauva kerta kaikkiaan.. Ja poika myös.." äitimme sanoi ja katsahdin Tomia, hän hymyili.
" vihdoinkin minulla on lapsenlapsia, joista voin olla ylpeä, niinkuin lapsistanikin." äitimme sanoi ja hymyilin. " Kiitos äiti. Kiitos kun olet olult tukenamme ja auttanut meitä." sanoin, ja siitä lähtien tiesin, että elämästämme tulisi täydellistä, kun vain saisimme olla yhdessä.
~The End~
Toivottavasti kaikki lukijat pitivät tästä novesta. Tämä oli Mutta rakastan sinua- ficin viimeinen osa, toivottavasti se jäi jokaisen mieleen. :)
Uutta ficciä tulee sitten, mutta ehdotus jonka annoitte aikaisemmin, että Georg rakastuisi johonkin bändin jäseneen, ei oikein iske minuun enää. Siksi vetäydyn joksikin aikaa miettimään uutta, ja ideoita voi edelleen kertoa joko tänne tai Voicen vieraskirjaani. Ja tähän viimeiseen ficciin toivoisin PALJON KOMMENTTEJA JA MIELIPITEITÄ TÄSTÄ VIIMEISESTÄ OSASTA JA KAIKISTA YHTEENSÄ. KIITOS!<3
*hali*
Kommentit